Eilen siivoillessani huonettani ja sulloessani kymmenettä pinoa vaatteita kaappiini, tein yhtäkkiä aika hullun päätöksen. Ajattelin myydä pois suurimman osan vaatteistani. Jonkusta tää saattaa kuulostaa iha normaalilta, mutta mulle, ikuiselle hamstraajalle, joka ei suostu heittämään mitään, ei siis mitään pois, tää on aika hullua. Mä voisin ihan pohjaavasti kertoa, että mulla on vaatteita kolme kaapillista. Lisäksi mulla on varasto täynnä vaatteita joita en enää käytä. Mulla on niin hirmuinen määrä sellaisia vaatteita, jotka ovat käyneet päällä kerran tai kaksi, ja sitten yksinkertaisesti unohtuneet jonnekkin kaapin perälle. Mulla on niin paljon sitä tavaraa niiden liukuovien takana, että mä suorastaan turhaudun aina kun pitäisi keksiä jotakin päälle pantavaa.
Musta olis hienoa, jos myisin ne kaikki liian pienet, suuret, huonosti istuvat, väärän väriset, käyttämättömät ja muuten vaan hirveät vaatteeni pois, ja alkaisin oikeasti rakentaa mun vaatekaappia fiksusti. Miksi mä esimerkiksi ostan niitä Gina Tricotin löllykkä t-paitoja, kun ne ei yksinkertaisesti sovi mulle niin hyvin kun mä tahtoisin? Miksi mä en osaa viedä kassan kautta kotiin sellaisia vaatteita, jotka korostais mun parhaita puolia? Kun mä olen ostanut sellasen rätin, se saattaa ajatuksena tuntua hyvältä, mutta koska se ei oikeesti sovi mulle, niin mä en käytä sitä. 
Tästä kaikesta mulle sopimattoman tavaran hanstraamisesta mä olen tällä hetkellä ihan turtunut, ja käytän tasan tarkkaan päivästä toiseen ihan samoja vaatteita. Ja se ei tunnu musta hyvältä, koska mä olen sellasia ihmisiä, keitä ahdistaa kulkea toista päivää samassa vaatekerrassa. Musta tuntuu että mä en vaan pysty olemaan mun vaatteiden kanssa enää luova, kun niitä tuntuu pursuavan joka tuutista. 
Mitä mieltä olette, pitäiskös repästä, käydä varaamassa kirppispöytä ja tyhjentää vaatekaappien sisältö sinne? Niin ja mennä totta kai sitten niillä rahoilla shoppailemaan uutta kaapin täytettä… ;-) Sellaista asteen järkevämpää, ja mulle sopivampaa!
