ARKIRUOKAA JA EVÄSLAATIKOITA

Olen aikaisemmin, toisen kehoituksesta, käynyt päässäni leikkiä siitä, millaista elämä olisi, jos ottaisi jokaisen arkisenkin askareen uutena, sellaisena jota ei ole aikaisemmin ikinä tehnyt. Kuin ei olisi ikinä harjannut hampaitaan, vaan opettelisi sen jokaisena aamuna aina uudelleen. Että tuntuisiko elämä vähemmän rutiininomaiselta, uudelta ja jännitävältä, jos siihen vain suhtautuisi niin. Ymmärrättehän.

Ei se tunnu, voin kertoa nyt, kun olen ikään kuin opetellut asioita aivan alusta, varsinkin keittiön puolella. Viisi kuukautta ei ole pitkä aika, mutta siinä ehtii kyllä unohtamaan. Unohtamaan mitä ruokaa sitä tekikään silloin, kun ei yksinkertaisesti jaksanut tehdä mitään. Mitä mausteita sitä pitikään aina kaapissa ja mitä nappasi kiiressä mukaansa ruokakaupasta. Toki uusi keittiö tai varsinkin kaasuhellasta luopuminen on aiheuttanut myös uuden opettelua. Aamukahveja keitteleekin hieman kauemmin, kun kattilallinen vettä porisee piinallisen hitaasti ja taas toisaalta, toimiva uuni muistutti siitä, miten hyviä kasviksista tuleekaan, kun ne laittaa sen lämpöön hetkeksi muhimaan.

Parin viikon jälkeen tuntuu, että ruokahuolto on lähtenyt taas pelaamaan, vaikka se aluksi tökki ja rajusti. Käytiin tuhlaamassa hirveät määrät rahaa ja täytettiin pakastin marjoilla ja kasviksilla, pinottiin kuivakaappiin riisiä, papuja ja linssejä. Jotta ei tarvitse työpäivien lomassa käydä hakemassa kuin tuoreita kasviksia, sammiollinen jugurttia tai kauraista leipää aamujen iloksi. Ja niin vain ruuanlaittaminenkin tuntuu taas ihanalta, nyt, kun siihen on saanut jonkinlaisen uudenlaisen rutiinin. Kun se on arkistunut.

Siksipä ajattelin laittaa jakoon muutamia hyväksi havaittuja arkiruokia.

Minulla on tapana etsiä reseptejä yksittäisten raaka-aineiden pohjalta, jos sellainen löytyy jääkaapista, mutta en keksi siitä mitään loihdittavaa. Kun juureslaatikosta kurkkasi yksinäinen bataatti, eikä mieli tehnyt sosesoppaa, laitoin Googlen laulamaan. Löytyi tämä resepti, johon rakastuttiin molemmat ihan tosi palavasti. Suosittelen kokeilemaan. Sovellettiin sitä itse hieman vaihtamalla rucola kaapista löytyvään pinaattiin ja maustettiin papuihin käytettävä oliiviöljy vain paprikajauheella, jeeralla sekä srirachalla. Tuli niin maukas, että teki mieli nuolla lautanen ruokailun jälkeen.

Mä kannan töihin aina omat eväät ja varsinkin nyt, kun työpäivät ovat aikaisempia paljon pidempiä, oikeanlainen ravinto on ihan ensisijaisen tärkeä. Koitan pitää mukanani aina sekä lounasta että kevyttä välipalaa, jotta ruokailuvälit ei veny liian pitkäksi ja nälkäkiukku kasva uhkaavaksi ennen kotiin paluuta. Mitään hirmuisen ihmeellistä sinne eväslaatikkoon ei nyt ensimmäisellä viikolla ole sujahtanut. Parina ensimmäisenä päivänä keitin couscousin kaveriksi tuoretta parsakaalia, soijapapuja ja pitkiä papuja, heitin päälle seesaminsiemeniä ja kunnon palasen savustettua lohta. Tai sitten olen pakannut mukaani edellisen päivän kokkailuja, niin kuin miehen muhittelemaa munakoiso-linssipataa, joka maistuu seuraavanakin päivänä vielä ihan mainiolta ellei jopa paremmalta.

Kuvissakin näkyvä sisältö on edellisen illan tarkoituksenmukaisia jämiä, kun tehtiin päivällinen kaksinkertaisena, jotta siitä riittäisi seuraavaksikin päiväksi vielä lounasta. Pohjalla kevätkaalia ja porkkanaraastetta, päällä tabulehia, (jossa kurkkua, tomaattia, punasipulia, sitruunamehua, minttua, basilikaa sekä mustapippuria) ja päällä annos proteiinia. Kevyesti ruskistettu halloumi ja öljyn ja mausteiden kanssa pannulla pyöritellyt kikherneet pitävät nälän loitolla pitkään.

Tämän hetkinen lemppari, iltapäivän pikkunälän taltuttajana, on tämä vihreä smoothie. Sinne on sujahtanut mantelimaitoa, kesäkurpitsaa, kurkkua, kypsä banaani sekä muutama lehti tuoretta minttua.

Arkiruuista arkisin on kuitenkin tämä yllä näkyvä setti, johon saa hyvin tuhottua kaikki vihanneslaatikon pohjalle jääneet asukit. Ja kun sen maustaa jeeralla ja paprikajauheella sekä hunnuttaa srirachalla, ranskankermalla ja korianterilla, meksikolaissävytteinen makuelämys on taattu. Tähän luomukseen sujahti kelta- sekä valkosipulia, pätkä kesäkurpitsaa, paprikaa, superkypsiä tomaatteja sekä maissia. Sipulin kuullotus, loput ainekset pannulle, mausteet, loraus vettä ja muhittelu. Lisukkeeksi keittelin parsakaalia, josta en saa taaskaan tarpeekseni sekä riisiä ja täysjyväohraa.

Huh, nyt alkoi lounasnälkä taas ilmoittelemaan olemassaolostaan.
Katsotaan mitä sieltä jääkaapista tällä kertaa loihtisi ruuakseen.