Jumitus. Se kuvaisi oikein oivallisesti sekä tätä sunnuntaita, että tätä koko himputin syksyä. Jumitan menemään vaan päivästä toiseen. En tiedä mitä enää pähkäilen tai odotan, jotenkin vain tuntuu, ettei asiat vieläkään tunnu loksahtelevan paikoilleen.

Mutta olen päättänyt antaa itselleni nyt yksinkertaisesti vain aikaa. En siksi, että turtuisin, vaan siksi, että jostain ponnahtaisi inpiroiva ajatus. Matkalle lähteminen joulukuussa on ehdottomasti yksi, joka saa jumiajatukset hetkeksi syrjään. Ehkä saan lisää hyviä, eteenpäin vieviä ajatuksia niiden relailtujen viikkojen jälkeen, ken tietää.

Jumituksen vuoksi mulla olisi jälleen tarjolla vain puhelimella räpsäistyjä kuvia. Kun elämä ympärillä tuntuu kovin epäinspiroivalta, se heijastelee ikävästi myös tänne blogin puolelle.

Joku kaunis sielu on liimannut tuon viimeisessä kuvassa näkyvän pikkuisen vekkulin meidän koulun portaisiin. Virnistän sille hyväntahtoisesti joka kerta, kun satun kulkemaan sen ohi.

Testattiin Jeren kanssa viime viikonloppuna Foodoran ruuan toimituspalvelua. Säkillinen Fafa’sin herkkuja pinkaisi kotiovelle noin puolessa tunnissa, eikä hyvää siivouspuugia tarvinnut keskeyttää safkan hakua varten. Aika näppärää, sanon mä! Oletteko te jo testanneet tuota? Tänne Vallilaan sai ainakin sushia sekä useampia kasvismässyjä.

Scandinavian Music Group julkaisi uuden levyn perjantaina, mikä sai meikälikan kyllä aika muikeaksi. Olen ehtinyt kuunnella vasta muutaman kappaleen, mutta ehkä nyt olisikin aika sulkea taas läppäri ja mennä jatkamaan. Jääkaapista kulho raakapuuroa, vähän yrttiteetä ja joku hyvä kirja. Jeps, vois sitä paskemminkin tämänkin jumitusviikon päättää.