SE OIKEA

Oon asiasta entistä vakuuttuneempi: se oikea marssii kohdalle silloin, kun sitä vähiten odottaa.

Ei, en puhu nyt miehistä, vaikka omani saapasteli kyllä elämääni yllättäen. Puhun vaatteista ja erityisesti niistä vaatteista, joita niin kovasti haluaa. Etsimällä niitä harvemmin löytää, vaan ne paukahtaa jostain sitten, kun itse haluavat.

Etsin koko kevään valkoista mekkoa, jollainen mun vaatekaapistani tuntui puuttuvan. Halusin, että siinä olisi hihat ja että se olisi väljä, kangas kevyesti laskeutuvaa. Haaveilin myös pitsisistä yksityiskohdista, ehkä paljaista olkapäistä. Kyllä niitä löytyikin, mutta ne joko näyttivät päällä omituisilta tai olivat yhtä kalliita kuin lentoliput eurooppaan. Eivät siis houkuttelevia ollenkaan.

Valkoinen mekko saapasteli elämääni ovet paukkuen, kun bongasin sen käytettynä odottamassa ostajaansa. Hintaa femman verran, ihanan väljä malli, mutta kuitenkin skarppi leikkaus. Näyttää luonnossa ihanalta, näissä kuvissa vähän hassulta. Kaikki ei siis kai voi mennä nappiin kuitenkaan.

Lupaan uuden kuvausyrityksen, sillä musta tuntuu, että elän tuossa loppukesän. Ensi kerralla harkitsen vakavasti jopa hymyilemistä!