PEHMOISISSA TUNNELMISSA

Joulu on kulunut aika pehmoisesti. Oon hengaillut siskon kanssa sohvalla mätsäävissä pyjamissa ja villasukissa. Syönyt suklaata koko vuoden edestä ja katsellut elokuvan toisensa perään. Vieraillut sukulaisilla, nähnyt ystäviä, juonut muutaman lasin punaviiniä. Jumittanut yhdessä ja samassa paisleykuvioisessa kietaisumekossa illat, päivisin sukeltanut mitä pörröisimpiin neulepuseroihin.

NEULEPAITA* OBJECT/ HUOPAHATTU* BRIXTON/
NAHKABYYSAT JA LAUKKU 2NDHAND/ NILKKURIT* DINSKO/
*saatu blogin kautta

Niin kuin vaikka tuohon jo aiemmin esittelemääni mohairkaunokaiseen. Napattiin siitä muutama kuva Emmin kanssa jo viime viikolla, mutta oikeastaan oisin voinut käpötellä samoissa kamppeissa vaikka tänään. Paitsi että tänään kyllä vähän laiskotti, ja puin vaan lökärit ja neuleen pyjaman päälle, kun lähdin lenkityttämään koiraani. Mutta siis periaattessa joo. Ja periaatteessa lomallahan saa ottaa vähän rennommin.

PEHMOISISTA PEHMOISIN JOULULAHJA

Joulu tuli Vallilaan hieman etuajassa. Tarkalleen ottaen kaksi päivää sitten, kun raahasin ompelukoneen ja tietokoneen äärellä koko viikon istuneen kroppani postin kautta kotiin. Muutama lappunen oli jo umpeutumassa, niinpä löysin itseni tarpomasta kotiin neljän paketin kanssa. Yksi niistä oli pakattu ruskeaan, eleettömään paperipussiin.

Syvä onnellinen huokaisu.

Jep. Se taisi olla mun ihan pyyteetön reaktioni, kun avasin Objectin lähettämän joulupaketin. Sisälläkin oli meinaan jotain ruskeaa, tarkalleen ottaen sellaista vinkeän harmaanruskeaa. Ennen kuin kajosinkaan rusetteihin, ujutin jo kättäni neulekerroksien väliin ja etsin materiaalilappusta. Näppituntuma osui oikeaan. Paketista paljastui muhkein ja pehmoisin mohairneule, johon olen koskaan törmännyt. Ja ehdottomasti myös kaunein neule, jonka olen ikinä omistanut. Siksi se vaati minusta hieman ihan erityistä hehkutusta.

NEULEPAITA saatu blogin kautta. Kiitos tuhannesti OBJECT!

Olen sanonut jokaiselle joka on kehdannut kysyä, etten kaipaa mitään lahjoja. En hetki sitten olleille syntymäpäivilleni enkä nyt joulunakaan. Koska mulla ihan tosi tuntuu olevan kaikkea, mitä tarvitsen(ellei joku nyt halua maksaa mun hepatiittirokotteitani tai uutta passia, heh heh). Mutta tämän neuleen otan kyllä ilolla vastaan. Niin ilolla, että ajattelin ehkä asua siinä koko ensiviikolla alkavan joululomani. Noin lämpöisestä pesästä on ihan varmasti pakko saada itselleen hieman joulumieltä.

PS. Bongasitteko kuvista jotain muutakin uutta? Tai en tiedä, voiko tuota riemunkirjavaa mattoa olla huomaamatta. Myös se oli yksi torstaina kotiin kantamistani asioista, palataan siihen tarkemmin vaikka ensi viikolla!