Asukokonaisuuksia, jotka harvemmin päätyvät blogiin: arki-iltojen juoksutrikoot ja ylisuuret hupparit, joilla fillaroin kylään kaverin luokse tai oikeastaan ihan joka paikkaan noin muutoinkin. Kotipäivien nujahtaneet kotiasut, joita ei pitäisi ehkä edes olla olemassa. Ne sellaiset tylsät ja turvalliset, joilla hengailen vapaa-aikanani, kun en yhtään jaksa panostaa.
Kaikkia niitä asuja yhdistää mukavuus.
Olen nykyään mukavuudenhaluinen pukeutuja ja uskoisin, että aika moni muukin. Pikku hiljaa ne mukavuusvaatteet ovat siirtyneet vähän sinne vapaa-ajan ulkopuolellekkin. Syyttäkäämme sporttitrendiä! Oivallus, jonka olen näiden mukavuusvaatteiden kanssa tehnyt, on ehdottomasti se, että materiaalilla ja laadulla on väliä. Niin ja sillä, että ne tuntuvat omilta. Silloin niillä voi huolettomammin hengailla kotisohvan ulkopuolellakin.
Tämä ajatusketju tupsahti mieleeni kun mietin, että millä saatesanoilla esittelisin kuvissa näkyvän maailman-mukavimman-collegepaidan, joka on lisäksi oikein salonkikelpoinen. Tuntui omituiselta kirjoittaa siitä, vaikka pukeudunkin collegeen useimpina päivinä viikossa. Minulla on siisti ja trendikäs huppari, joka on sopivan katu-uskottava ja jolla voi mennä töihinkin, kun sen oikein stailaa. Sitten minulla on hieman rutkahtanut college, jolla hengailen kotona. Muutamia niitä sellaisia, jotka kiskon niskaani kauppareissuille ja urheilemaan mennessä.
Ja sitten minulla on sellainen siisti college, joita pidän oikeastaan ihan missä tahansa ja yhdistän ihan mihin vain. Tämä kaunokainen liittyi nyt tähän jälkimmäiseen kategoriaan.
Mitä sitten kirjoittaa collegepaidasta, vaikka se ihan pirun mukava onkin? Halusin ehdottomasti kertoa sen, että se on väriltään aivan tajuttoman villi omaan mukavuusalueeseeni, mutta pidän silti sen pehmoisesta, persikkaisen nudesta sävystä. Että se on pehmoinen myös materiaaliltaan, ihanan laatikkomaisen mallinen ja juuri sellainen vaate, jossa on helppo kuvitella itsensä jumittamaan päivästä toiseen nyt kun tuo syksy tuntuu virallisesti saapuneen.
Vähän niitä sellaisia vaatteita, joilla voi ensin mennä päivällä töihin, kun sen yhdistää siisteihin housuihin (kuten kuvassa), nilkkureihin ja nahkatakkiin. Ja jonka seuraksi voi vapaalla vaihtaa ne kuuluisat juoksutrikoot ja tennarit. Collegepaidat on mun mielestä muutenkin ihan ehdottoman monikäyttöisiä vaatteita, jos siis ei jo tullut tästä oodista selväksi. Itse yhdistän ne tänä sesonkina joko edellä mainitulla tavalla tai vaikka hameen tai mekon kaveriksi. Rennon sporttisen yhdistely siistiin ja naiselliseen kun on tänä syksynä kuumempaa kuin ehkä koskaan ennen.
Mistä tämä tällainen college sitten maailmaani tupsahti? Kaikolta, totta kai.
Siinä on tiettyjä etuja, että paras ystävä suunnittelee työkseen vaatteita (minä vaan puhun ja kirjoitan niistä, ei yhtään niin hohdokkaan kuuloista). Saattaa käydä esimerkiksi niin, että pääsee sovittelemaan uudet mallistot kokonaisuudessaan ja valitsemaan sieltä muutaman herkun itselleenkin. Ja mä totta kai tahdon jakaa ilosanomaa teillekkin.
Jos Kaiko ei ole teille ennestään tuttu niin vilpittömin mielin suosittelen tutustumaan. Kaiko keskittyi alkuvuosina lastenvaatteisiin, mutta naisten vaatteet tulivat rinnalle viime keväänä. Mallistot suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan kankaita myöten Portugalissa. Kaiko lahjoittaa 7% myytyjen vaatteiden tuotosta naisten ja lasten kouluttamiseen kehitysmaissa. Slogan onkin osuvasti ”Fashion with a Mission”. Kurkkaa lisää Kaikon sivuilta!
Luomupuuvillainen Drop Shoulder Collegepaita Kaiko Clothing*/ Ruudulliset housut Kekäle/ Tennarit Adidas Stan Smith/ *Collegepaita saatu lahjaksi
