Takataskussa lentoliput

 

Kiivaasti hakkaava syke, väkisin ulos pulppuava kikatus ja kestohymy. Vähintään tusina perhosta vatsassa lepattamassa. 

Saan tämän tunteen kehooni hyvin harvasta asiasta, mutta vahviten siitä hetkestä, kun olen juuri ostanut lentoliput. Se vapauden tunne, joka virtaa suonissa, on korvaamaton. Jos voisin, niin purkittaisin sitä hieman pahojen päivien varalle.

Tilanne menee jotakuinkin näin: Lentolippujen ostamisen hetkellä hikoilen ja jännitän – mitä jos nämä liput tästä menevät tai mikä tahansa muu asia maailmassa nitkahtaa juuri nyt pois paikoiltaan. Tätä vaihetta on myös usein seurannut kiivas hakukoneiden rämppääminen, kun olen etsinyt just ne lennot, joilla tulen tällä kertaa lentämään. Stressaavaa, myönnän, mutta kuuluu asiaan.

Kun lentoliput sitten tuskanhien ja käsien tärinän jälkeen kilahtavat sähköpostiin, alkaa euforia. Kikatan ja pompin, käyttäydyn kuin pikkulapsi eli itselleni suhteellisen epätyypillisesti. Vaikeasti selitettävä tunne, ehkä se on onni?

 

 

Tämä tunne ryöppysi hallitsemattomana ulos jälleen viime sunnuntaina. Ehkä jo arvasittekin (vähintään otsikosta), että kesäloman lentoliput on varattu.Ja vaikka kuinka käsi sydämelläni myönnän rakastavani työtäni, niin ai että tulee loma tarpeeseen.

Ajattelin viettää sellaisen loman, jona läppäri jää kotiin ja ainoa stressinaihe on se, missä muodossa aion nuudelini syödä seuraavalla aterialla. Sillä Kaakkois-Aasiaanhan me taas suunnataan, tuskin sitä olisi edes tarvinnut sanoa. 

 

Tällä kertaa kohde on kuitenkin uusi – Vietnam. 

Joku ehkä muistaakin surullisen kuuloisen yritelmämme päästä Kambodzasta maitse Vietnamiin ja luovutuksen, kun alla olleet bussit hajosivat viidettä kertaa matkan aikana? Minä ainakin muistan, vaikka olenkin jo tehnyt asiasta sovinnon maailmankaikkeuden kanssa. Kun maitse ei päässyt, menemme sitten lentäen. 

Olen viettänyt viisi talvea Kambodzassa, kaupungissa, josta kulkee Vietnamin rajalle noin tunnin. Olen itse asiassa käynytkin Vietnamissa useamman kerran. Tarkalleen ottaen leimaamassa passiini rajalla ja kääntynyt takaisin. Mutta ensimmäistä kertaa ihan oikeasti menen sinne. Ja ai että miten jännittää ja kutkuttaa ja tuntuu hyvältä.

Matkamme alkaa niinkin pian kuin kahden viikon kuluttua – kauaa eivät siis kerkeä liput taskussa polttelemaan. Odottaminen, pakkaaminen ja matkareitin suunnittelu toki on jo aloitettu. Vaikka myönnettäköön, männävuosiin verrattuna olen nykyään ihan todella lepsu reissumimmi, joka juuri ja juuri tsekkaa sen, että kuinka kauas joutuu aamulla varaamaltaan huoneelta kävelemään, jotta saisi kahvia. 

Siispä ulkoistan asian teille: Olisiko heittää vinkkejä siitä, mitä ehdottomasti kannattaa Vietnamissa kokea? 

 

BUDJETTIMATKAAJAN REISSUKASSA KAAKKOIS-AASIAAN

Miten sulla on rahaa matkustaa noin paljon?

Siinäpä taitaa olla yksi yleisimmistä kysymyksistä, joihin paljon reissaavat joutuvat vastaamaan. Usein oletetaan, että matkustaakseen pitää olla paljon pätäkkää tai vähintään joku mystinen perintö, jota kulutetaan maailmalla. Harvemmin näin kuitenkaan on, ainakaan omasta näkökulmastani katsoen. Olen tavannut monien reissukuukausieni aikana kaiken kirjavaa sakkia ja monen salaisuus on itseasiassa aika yksinkertainen. Kotona ollessa tienataan, painetaan pitkää päivää ja eletään säästeliäästi. Ja sama säästeliäisyys usein jatkuu reissun päälläkin, kun sitten taas eletään niillä rahoilla, jotka on kotona ollessaan tienattu. Näin mekin oma reissussa olemisemme mahdollistetaan suurimmaksi osin. Siispä sanoisin, että ehkä tärkein taito mikä tarvitsee opetella, on säästäminen ja omien kulujen hallitseminen.

Yksi hyvä keino on toki rahoittaa reissunsa aktiivisella työteolla myös ulkomailla. Joko hankkia itselleen jotain hanttiduuneja reissun päältä tai esimerkiksi elellä diginomadina, tehden säännöllisesti töitä läppärinsä äärellä. Tämä toimii hienosti sellaisilla aloilla, jotka eivät ole sidottuja toimistoihin tai tiettyihin työtunteihin. Itse olen muutama vuotena tehnyt etänä blogiani niin, että sain siitä kuukausipalkkaa. Ja vaikka palkkani ei tuolloin mikään hurjan suuri ollutkaan, sillä sai kuitenkin katettua reissussa elämisen ihan mainiosti. Yksi vaihtoehto on myös tehdä niin kuin minä tänä talvena ja suorittaa opintoja etänä.

Mulla kyseessä on opinnäytetyön kirjoittaminen, jonka ajalle saan tietysti nostettua opintotukea. Toki joudun istahtamaan läppäri kainalossa kahvilaan useampana päivänä viikossa ja näin syömään omaa vapaa-aikaani täällä Kambodzassa, mutta mulle tää on oikein sopiva vaihtoehto. Tulisin suoraan sanottuna hulluksi, jos mulla ei olisi mitään projektia tai velvotteita. Opintotuesta onkin apua, mutta ei sillä herroiksi elellä. Kolmen kuukauden tuilla, jotka siis olen oikeutettu oppariini nostamaan, pärjäisin reissussa noin puolitoista kuukautta. Loput rahat on siis säästetty sen puolen vuoden aikana kun olin kotona Suomessa ja painoin selkä hiessä duunia.

Summa summarum: suosittelen ennenkaikkea suunnittelemaan raha-asiansa niin, että matkan varrella ei tule eteen pattitilannetta. Sama se millä tavoin sitten ovatkaan kunnossa, kunhan ovat. Toki meitä on moneen junaan ja olen nähnyt myös tapauksia, joissa tuhlataan viimeisetkin roposet ja sitten hädissään yritetään haalia rahaa kasaan paluulippuun ja pahimmassa tapauksessa jätetään laskut maksamatta majataloihin. Tää ei kuitenkaan vastaa millään tavalla mun käsitystä hyvistä elämänhallintataidoista. Mielestäni ihan kaiken A ja O on valmistella reissuun lähtöä etukäteen niin, että rahatilanne on suhteellisen huoleton ja joustava. Myös kotiin palatessa. En voisi kuvitella kurjempaa kotiinpaluuta kuin sellainen, että tili on käytetty tyhjäksi ja parhaimmassa tapauksessa kotona odottaa maksamattomat laskut. Itse mieluummin lykkäisin reissua siihen asti että säästötili voi paksummin kuin lähtisin riskillä liikenteeseen.

No paljonko sitä rahaa oikein kuluu matkustaessa?

Summia on monenlaisia ja niihin vaikuttaa ihan todella monet tekijät. Maa jossa matkustat, minkälaiseen elintasoon tyydyt, kuinka paljon liikut ympäriinsä, miten syöt ja millaisia aktiviteetteja harrastat. Mielestäni kaksi isointa kuluerää matkustaessa on itse matkustaminen eli lentoliput sun muut sekä majoitus. Mitä enemmän liikut, sitä enemmän joudut uhraamaan reissukassasi sisältöä bussilippuihin, tuktuk-kyyteihin ja lentolippuihin. Siksi sanoisin, että jos haluat reissata budjetilla, koita löytää muutama ihana kohde, jossa viihdyt ja tutustu niihin paremmin sen sijaan että poukkoilet ristiin rastiin. Pidempään paikalla ollessaan saa myös usein neuvoteltua itselleen hieman alennusta majoituksesta. Kaakkois-Aasiasta puhuttaessa sanoisin, että lentoliput + 1000 euroa/per reissukuukausi riittää hyvin kattamaan kulut, vaikka eteen sattuisikin jotain yllättävämpiä menoja.

Mulla menee tällä hetkellä kuukaudessa noin 500-600 dollaria, hieman riippuen siitä mitä kaikkea teemme. Tähän sisältyy niin viisumit, meidän pienen huoneen sekä mopon vuokra että kaikki ruuat ja muut ostokset. Mä pidän mun kulutuksesta päivittäin kirjaa puhelinappin avustuksella ja siitä on aina helppoa tsekata, että miten on raha-asioiden laita. Fiksuimmaksi keinoksi olen mieltänyt sen, että laskee itselleen jonkinlaisen päiväbudjetin, jossa tahtoo pysyä. Mä pyrin esimerkiksi siihen, että mulla menisi päivässä n. 13 dollaria ruokiin, jotta budjetissa on sitten joustoa kaikkeen muuhunkin. Ajattelin että teistä voisi olla mielenkiintoista nähdä ihan konkreettisia esimerkkipäiviä, joten listasin muutamia viime kuukaudelta.

Hyvin kulutuksessa pysyviä päiviä:
10.helmikuuta 2018
1,25$ Aamiaiseksi nuudelikeitto ja jääkahvi
2,00$ Lounaaksi khmersalaatti
1,00$ Välipaloiksi pussi mandariineja ja mango chilillä
3,50$ Illalla paistettuja nuudeleita ja inkivääritee
= 7,75$

18. helmikuuta 2018
3,00$ Aamiaiseksi patonki kasviksilla ja munakkaalla, mangoshake ja kuuma kahvi
1,25$ Kookos ja päiväkahvi
6,25$ Vegehamppari ja iso lasi inkiväärimehua
1,00$ Iltapalaksi inkivääriteetä ja muutama banaani
= 12,50$

Normaalia kalliimpia päiviä:
4. helmikuuta 2018
3,75$ Aamiaiseksi hedelmäsalaatti myslillä ja jugurtilla sekä kuuma kahvi
2,75$ Lounaaksi kevätkääryleitä ja iso lasi limemehua
6,75$ Ostettiin puokkiin puoli litraa luomulaatuista kookosöljyä
0,75$ Iltapäivällä kuuma kahvi
2,00$ Illalla syötiin puokkiin kasvismunakas riisillä ja iso hedelmäsalaatti
= 17,50$

11.helmikuuta 2018
2,75$ Aamiaiseksi kasvismunakas riisillä ja kuuma kahvi
0,75$ Jääkahvi paikallisten kojusta
35,00$ Viisumin uusiminen Vietnamin rajalla
4,00$ Lounaaksi falafelwrap
3,75$ Iltapalaksi hedelmäsalaatti myslillä ja jugurtilla sekä inkivääritee
= 46,25$

Meidän keino pitää kulutus aisoissa onkin se, että ollaan paljon paikallaan ja koitetaan asustella huokeasti sekä syödä pääosin edullista perussafkaa. Mun vaatimustaso majoitukselle on tasan se, että huone on siisti. Kaikella majoituksesta vapautuvalla rahalla voi sitten käydä syömässä hyvää ruokaa ja hengailla ihanissa kahviloissa, joiden suhteen oonkin vähän ronkelimpi. Eikä siellä huoneella juurikaan tule vietettyä aikaa, sanokaa mun sanoneen. Silloin kun liikutaan, kulutus nousee yleensä hitusen, mutta näpissä se pysyy kyllä silloinkin. En muista viimeisen kahden vuoden ajalta yhtäkään kuukautta, jotka olisi menneet yli 700 dollarin. Mutta toisaalta, tiedän myös ihmisiä, jotka laittavat kuukaudessa haisemaan useamman tonnin. Tällöin usein asutaan vähän kalliimmin, esimerkiksi hotellissa ja eletään muutenkin aika aktiivista elämää tai vaihtoehtoisesti vaikkapa biletetään runsaasti.

Reissussa käytetyn rahan lisäksi on tietysti kulut Suomessa. Mulla on tähän tasan yksi neuvo: koita minimoida ne. Me löydettiin meidän asuntoon ihanat alivuokralaiset, jotka muuttivat omaa putkiremonttiaan karkuun. Ostettiin meidän lentoliput sen mukaan, miten heillä oli asunnolle tarvetta ja he muuttivatkin meidän asuntoon heti meidän lähdettyämme ja me päästään puolestaan takaisin kotiin neljä päivää sen jälkeen kun lennetään Suomeen. Siispä meillä ei ole mitään kuluja asunnosta reissun ajalle ja tasan ainoa lasku jonka maksan kuukausittain on puhelinlasku. Senkin vaihdoin halvimpaan liittymään eli se rokottaa mun lompakkoani noin 5 euroa joka kuukausi. Lehtitilaukset sun muut olen lopettanut jo ensimmäiselle pitkälle reissulle lähtiessäni, enkä ole niitä aktivoinut enää sen jälkeen uudestaan. Säästyy rahaa niin kotona kuin reissussakin.

Siispä, ei se reissaaminen niin paljon rahaa vaadi. Varsinkin, jos olet luonteeltasi yhtä pihi kuin meikäläinen ja saat bongattua itsellesi halvat lennot, joilla lähteä tutkiskelemaan maailmaa. Tästä aiheesta kirjoitin itseasiassa postauksen jo viime talven reissulla. Löydät sen: TÄÄLTÄ!

REISSULAUTASELLA

Muistan kirjoittaneeni asiasta aikaisemminkin, nimittäin siitä, mitä löytyy lautaselta silloin, kun olen reissun päällä. Mutta aihe tuntuu ihan yhtä relevantilta nytkin, joten päätinpä avata asiaa taas kertaalleen.

Kotona ollessani olen sekasyöjä, tosin sellainen, jonka painotus ruokavaliossa on ehdottomasti kasvisruuassa. Olette te sen jo varmaan ruokapostauksistani huomanneetkin. Suhtaudun asiaan rennosti ja saatan esimerkiksi lorauttaa kahviini toisella viikolla kasvimaitoa ja seuraavalla luomulaatuista täysmaitoa. Välillä keittiöstä tulee ulos täysin vegaanista ruokaa, välillä paistan pannulla rapeaksi kunnon viipaleita halloumia. Sanoisin kuitenkin, että painotan valinnoissani myös ekologisia ja eettisiä asioita. Ainakin näin haluaisin uskoa, vaikka tuntuu tekopyhältä puhua niistä samassa kappaleessa maitotuotteiden kanssa.

Reissussa asia on hieman toisin. Maitotuotteet ja kananmunat eivät täällä makunsa vuoksi innosta, joten jätän ne suosiolla syömättä. Tosin löysimme kaupungilta kaupan, jonka valikoimasta löytyy ihanan paksua kreikkalaista jugurttia ja esimerkiksi fetajuustoa. Näitä tulee silloin tällöin osteltua, tosin ovat huomattavan kalliita. Maitojen ja munien sijasta syön täällä jonkin verran lihaa. En mitenkään mielettömästi, mutta silloin tällöin tunnen tarvetta tankata proteiinia ja sallin sen itselleni ilman omantunnon tuskia.

Pääosin ruokavalio koostuu kuitenkin tuoreista vihanneksista, vitamiineja tihkuvista hedelmistä sekä riisistä ja nuudelista. Jonkin verran tulee syötyä myös viljoja, leivän muodossa silloin tällöin ja melkein jokaisena aamuna tulee tehtyä myös raakapuuroa, joskus riisimaitoon ja joskus siihen jumalaiseen jugurttiin. Teemme paljon ruokaa kotona, käymme tuhlaamassa muutamia dollareita aina yhtä vilkkaalle torille ja kannamme kassi kaupalla tuoretta pikkuiseen keittiöömme. Käymme paljon myös ulkona, välillä paikallisissa nuudelikojuissa, välillä länkkäreiden kasvisravintoloissa.

Tässä muutama esimerkkipäivä ruuistani,
jos jotakuta sattuu kiinnostamaan:

08.00 – Kulhollinen tuorepuuroa jugurttiin, kolme pikkuista banaania ja puolikas passionhedelmä
12.00 – Kulhollinen riisinuudelikeittoa, jossa seassa tuoreita yrttejä, muutama pala naudanlihaa ja ituja. Kylkeen jääkahvi
14.00 – Tuore kookos ja muutama rambutan-hedelmä
16.00 – Cousousia, tuoreita kasviksia, yrttejä sekä limeä ja pikkuinen köntti fetajuustoa.      Jälkkäriksi päivän toinen kahvi
20.00 – Riisiä ja paistettuja kasviksia sekä mangosta ja ananaksesta tehty fruitie

09.00 – Kulhollinen tuorepuuroa riisimaidolla, kolme pikkuista banaania ja cashewpähkinöitä
12.00 – Couscousia, tuoreita kasviksia, yrttejä sekä limeä ja paistettua kanaa. Jääkahvi jälkiruuaksi.
15.00 – Raakaa mangoa chilikastikkeen kera
19.00 – Puolikas annos paistettuja mungpapuja, kurpitsaa ja fetaa sekä salaattia, leipää, hummusta ja kaksi falafelia
21.00 – Mangosta ja banaanista tehty fruitie

Voin mielestäni hyvin, kroppa tuntuu omalta. Erityisesti olen iloinen siitä hedelmien määrästä, jota syön päivittäin ja tunnen sen myös olossani, ihossani. Ruoka on suurimmilta osin myös puhdasta ja aitoa, jota arvostan ihan tosi paljon. Mangot voi käydä poimimassa omalta pihalta ja sitä rataa.
Miten teidän muonitus toimii reissun päällä? 

PS. Kuvat on otettu ystävänpäivänä ennen mereen pulahdusta. Hedelmäsalaatti on syönyt sisäänsä mangoa, papaijaa, pithayaa, ananasta, jotain omenan tapaista sekä appelsiinin. Painoi varmaan kaksi kiloa ja maksoi kolme taalaa. Ei paha!