JUUSTOINEN PINAATTIPIIRAKKA

Elämä on tässä vähän myllertänyt. Katsoin parhaaksi palata blogin ääreen vasta nyt, kun ei enää niin kovasti. Sillä silloin kun myllertää, niin ei oikein nappaa vaatteidensa kuvailu tai muuten vain ympärillä olevan maailman hehkuttelu. Sillä sitähän mä haluan pääsääntöisesti tämän blogin olevan.

Edelleenkään en uskaltanut hypätä henkilökohtaisesti kameran eteen, mutta onneksi tarjoutui jotain astetta herkullisempaa kuvattavaa. Meinaan meidän lauantainen, ah-niin-kevyt lounaamme/illallisemme. Se sisältää vaatimattomasti vain kahta eri juustoa, kermaa ja voita. Jos valitan jossain vaiheessa, ettei farkut enää mene jalkaan, niin voitte linkata tämän postauksen. Lupaan etten suutu.

Juustoiseen pinaattipiirakkaan tarvitset:
pohja
– 100g voita
– 1/2 tl suolaa
– 3 dl vehnäjauhoja
– 1-2 rkl vettä
täyte (pannulla lämmitettävät)
– n. 60g pinaattia
– kourallinen pisaratomaatteja
– 2 kevätsipulia
– 2 valkosipulinkynttä
– 100g fetaa
+ suosittelen rouhimaan sekaan
myös hieman suolaa
täyte (päälle kaadettavat)
– 2 munaa
– 2 dl kermaa
– 125g mozzarellaa

Nypi voi, suola ja jauhot murumaiseksi seokseksi ja kaada lopuksi lämmin vesi sekaan. Sekoita mahdollisimman tasaiseksi (ei se siis ole tasaista sanoi Jere, joka duunasi pohjan). Laita leivinpaperi halkaisijaltaan 24cm piirakkavuokaan ja painele taikina tasaisesti sen pohjalle. Paista 200 asteessa n. 10 minuuttia.

Sillä välin valmista täyte eli pilko sipulit, valkosipulit ja pisaratomaatit ja kuullota ne öljyssä. Huuhtele pinaatit ja lisää nekin pannulle. Seos on valmis, kun pinaatit ovat pehmenneet ja kutistuneet. Fetan voi heittää myös pannulle lämpenemään, jos haluaa. Riko munat kulhoon ja vispaa niiden rakenne sekaisin. Lisää perään kerma sekä pieneksi nyhdetty mozzarella. Sekoita tasaiseksi.

Nosta pohja pois uunista, lapa päälle ensin paistinpannun sisältö, murusta feta(jos ei ollut jo mukana pannulla) ja rouhi mausteeksi hieman mustapippuria. Kaada munakermaseos viimeiseksi ja halutessasi pilko muutama pisaratomaatti vielä päälle koristeeksi. Paista samoissa lämpötiloissa n. 30-40 minuuttia.

Anna jäähtyä niin kauan kun maltat, kaada lasiin jotain hyvää juotavaa ja herkuttele!

Nyt mä menen ehkä maistamaan, että miltä tuo maistuu kunnolla jäähtyneenä ja kierähdän sitten vatsani kanssa tuonne meidän sisäpihalle nautiskelemaan auringosta. Katsotaan josko huomenna saisi jo ihan asukuviakin aikaiseksi.

MAHDOTTOMUUKSIA

Riitti sitä valoa ina tällekkin päivälle, vaikka taivas onkin harmaa ja kevät tuntuu paljon kaukaisemmalta kuin päivällä julkaistussa postauksessa, jonka viime helmikuiset kuvat ovat kevättä pullollaan. Ei siksi, että kadut kylpevät loskan sijasta hiekoitussepelissä tai siksi, että meinasin läkähtyä kun erehdyin eräs päivä laittamaan pipon päähäni. Kai se on vaan tuo valo, jota juurikin voi saada inan kotiseinien sisälle, jos pääse lähtemään koulusta normaalia aikaisemmin.

Tänään tuona lyhyenä valoisana hetkenä sain kuvattua lautaseni sisällön. Ei siksi, että siinä olisi mitään ihmeellistä, vaan siksi että voin. Minä, kamera ja luonnonvalo ollaan viime viikkoina oltu yhtä mahdoton yhtälö kuin aamu ilman herätyskellon pirinää. Siksi päätin jakaa tuon mahdottomuuden teillekkin.

Minun lautaselleni pääsi tänään kasvismunakas kera fetajuuston ja mustapapujen. Päälle muutama lehti rucolaa, jonka Laura kiikutti eilen mukanaan, kun saapui punkkaamaan luokseni Vallilaan. Ovat kummatkin aika piristäviä tapauksia, sekä paras ystäväni että tuo ruukullinen suomalaista herkkua.

Nyt otan kainalooni toisen noista ja parannan hieman maailmaa. Voitte ihan itse sitten päätellä, että kummasta on puhe.