Suattaapi olla että ootte huomanneet, että blogin asukuvien saldo on tänä syksynä varmaan komeat nolla kappaletta. Syyttäskö sitä sitten kuvaajan puutetta vai omaa laiskuuttaan, en oikein osaa päättää. Ei siinä, ihan tulee edelleen päivittäin pukeuduttua ja joskus ihan jopa sellaiseen ikuistamisen arvoisiin asuihin, mut jotenkin nyt tökkii.

Mut välillä saa vähän tökkiäkkin.

Palataan asukuviin sitten taas, kun tuntuu siltä. Sitä hetkeä odotellessa katsellaan viime marraskuisia asuja ja kuvia. Kuvia, joissa tönöttää jotenkin vieras Pauliina. En osaa samaistua enää ollenkaan tuohon nuoreen neitoon, joka oli niin rakastunut ja uuden elämänvaiheen edessä, muuttamassa uuteen kotiin Vallilaan. Toivottavasti vuoden päästä luen tätä postausta ja ajattelen taas samoin. Että mitä se nyt oikein on höpöttänyt sydänsuruissaan saakeli.

Mutta vaatteet sentään on tuttuja, vaikka kantaja vieraalta tuntuukin. Niistä osaa käytän tälläkin hetkellä päivittäin. Vaatekaapin sykli on alkanut hidastua tässä vuosien saatossa ja pidän sitä ainoastaan positiivisena asiana.

Muutenkin alkaa pukeutumisinspiraatio liitelemään jo jossain tuolla joulukuun alkupuolella, jolloin saan hylätä hetkeksi paksut villakangastakit ja kaulahuivit naulakkoon. Terveisin ostin juuri kirpparilta nahkasandaalit, jotka heitin himaan tullessani pakkauskasani päälimmäiseksi. Että juu, alkaa olemaan reppu jo melkein pakattuna, vaikka aamukammassa taitaa olla sellaiset 24 aamua. Ehkä sieltä sitten niitä asukuviakin. Hehe.