HEMMOTELTU NAINEN

Itsensä hemmottelu. Miksi se on välillä niin vaikeaa?

Olen pyrkinyt kuuntelemaan itseäni ja tällä hetkellä jokainen soluni tuntuu huutavan jonkinlaista hemmottelua. Huomaan huokaisevani syvään, kun joogan jälkeen lihakset tuntuvat lämpimiltä ja keho onnelliselta. Huomaan että sisällä on hyvä olla, kun syön hyvin. Eilen olin onneni kukkuloilla kun teimme ystäväni Jennin kanssa koulupäivän jälkeen isot lohisalaatit, vaikka valmiiksi savustettu lohi on niin hintavaa, että epäröimme ostostamme. Kannatti ostaa, totesimme, kun salaatti oli navassa ja hymy korvissa.

Viikonloppuna kävimme Jeren kanssa hakemassa Fafa’sia ja kippistimme falafelien seuraksi punaviinillä. Olin pohtinut olevani syksyn ilman alkoholia, mutta muutama lasillinen maistuikin taivaalliselta. Varsinkin kun pullon korkkasi aurinkoisella nurmikolla ja johdatti meidät lopulta Scandinavian Music Groupin, lempparini, keikalle. Olo oli niin onnellinen, että oli pakko hieman valssahdella ihmisjoukon keskellä.

Huomaan tekeväni useamman kasvonaamion putkeen ja lakkaavani kynteni ihan vain siksi, että se on kivaa. Viime viikon kuvauksista olohuoneeseen jääneet neilikat saavat suun muikeaksi. Niin kuin Jennin lahjoittama Trendi, vaikka en enää niin kovasti jaksa lehtiä lukeakkaan. Mutta Trendi ja sammiollinen smoothieta, se teki olosta hyvän.

Hemmotellun.

Onkohan tämä jotain itseensä tutustumista? En tiedä, mutta ajattelin jatkaa sitä. 

TESTING

Meikä alko harjottelemaan! Meinaan puhelimella postailemista. Oon miettiny asiaa ujosti aikaisemminkin, mutta pohtinut, että niin kiireinen en voi olla, ettenkö ehtisi hetkeksi istahtaa perseelleni ja kaapata läppäriä syliini.

Sitten tuli tämä, hemmetin kiireinen kevät ja lähestyvät reissukuukaudet. Ajattelin, että ehkä mä nyt sitten nöyrryn ja lataan WordPressin vihdoin puhelimeeni. Ja onhan tää toisaalta näppärä. Voi pötkötellä peiton alla ja naputtaa menemään. Ja saattaa olla suht mukava myös jossain Laosin pystyviidakossa, josta löytää nettiyhteyden just ja just tsäkällä.

Aattelin luonnollisesti ympätä ensimmäiseen puhelinpostaukseeni puhelimella otettuja kuviakin. Tarkemmin ottaen Instagramin satoa. Jotenkin kun tuo lisääntyvä valon määrä saa ihmisen kuvailemaankin normaalia enemmän.

image

image

image

Pakko myöntää, että tähän puhelimella bloggaamiseen saattaa vaikuttaa sekin, että oon ihan rakastunut tähän uuteen puhelimeeni. Lähettivät mulle Samsungilta testaukseen galaxy alphan, jossa on ihanan tarkka kamera (kahden ekan kollaasin kuvat otettu sillä). Ja niin, mitä muuta sitä puhelimeltaan nyt nainen toivois?

Nyt avaan sit kuitenkin läppärin ja katon, että miltä tää näyttää muunkin ku mobiililaitteen näytöllä. Näppärää indeed!

PS. pitäskö ihan yhdessä laskea, että montako kertaa käytin just sanaa ”puhelin”? Monesti lienee oikea vastaus.

VIIKONLOPPU IHAN YKSIN

Onpas ollut varsin omituinen viikonloppu. Omituinen siksi, etten tiedä koska olisin viimeksi viettänyt näin monta tuntia putkeen ihan vain itsekseni. Teki kyllä ihan hyvää vähän latailla, hengailla pesutuvalla lukemassa lehtiä samalla kun pyykit kieppuivat koneen sisuksissa, minimoida nurkissa pyörivät villakoirat ja rouskuttaa ruokaa ihan kiireettömästi oman ruokapöydän ääressä.

Hurraw!-huulirasvat saatu blogin kautta

Perjantaina koulusta kotiin tullessani postiluukusta oli tipahtanut pieni ruskea paketti Luonnonkosmetiikan tukusta, jonka sisältä paljastui aikaisemmin samalla viikolla valkkaamani Hurraw!-lempparit. Onko nuo syötävän suloisen huulirasvat muuten teille ennestään tuttuja? Ihan sillai lyhyesti, purtilot pitävät sisällään huulirasvaa, joka on vaatimattomasti vegaanista, reilun kaupan raaka­aineista valmistettua ja luonnonmukaisesti viljeltyjä. Hurraa, jo pelkästään tuolle listaukselle, loput faktat voitte käydä lukemassa täältä! Tuolta näkee myös suht laajan valikoiman, näitä luomuhuulirasvoja kun valmistetaan yhteensä 22:ssa eri maussa.

Mä valitsin itselleni testaukseen kirpsakoita makuja sekä tuon mustanpuhuvan Moon Balm-huulivoiteen, joka pääsi nyt ensimmäisenä testaukseen. Päiväkäytössä olevia huulirasvoja on tällä hetkellä kesken ainakin kolme, joten kuluttelen niistä ensin ainakin yhden loppuun, mutta nimensä mukaisesti tää onkin tarkoitettu käytettäväksi yöaikaan. Muutaman yön perusteella nostan tälle ison peukun. Ei jätä huuliin mitään rasvaista fiilistä, mutta kosteuttaa niin, että aamulla huulet on ihanan pehmoiset.

Lauantaina en puolestaan tehnyt mitään sen kummempia. Mitä nyt lunastin lupaukseni ja heiluin Vallilassa pitkästä aikaa ihan imurinkin kanssa. Puhtaat pussilakanat ja kaapin kätköihin viikatut vaatteet saa kyllä ei-niin-siivoushullunkin-ihmisen kovin iloiseksi. Varsinkin kun olin oikeasti imuroinut viimeksi, mm, muutama päivä ennen kuin Nuuskamuikkunen heitti repun selkään. Miten se on, että jotkut kotihommat on ihan ylivoimaisia? Mulla tuo joku on ehdottomasti imuroiminen.

Siistissä kodissa on myös huomattavasti kivempaa kokkailla, vaikka sitten kokkaileekin tylsästi ihan vain yhdelle ihmiselle. Ja vaikka kokkailukin oli tollasta suht yksinkertaista, uunikasviksia ja kvinoaa. Suosittelen muuten tekemään uunikasviksia aina ison satsin. Ne pystyy hyvin lämmittämään uudestaan seuraavana päivänä tai vaikka heittämään pannulle muutaman kananmunan kanssa. Ja mikä tärkeintä, ovat ihan pirun hyviä.

Tänään heräsin ihan jumalaiseen valoon. Sellaiseen puhtaaseen ja mieltä ylentävään valoon. Sellaiseen, että en edes kääntänyt kylkeäni, vaan vetäisin neuletakin niskaan ja aloin keittämään kahvia. Ja fiilistelin kameran kanssa. Ja sovittelin kesämekkojani. Ja myönnettäköön, liehuttelin ja tanssahtelin ne päälläni aurinko mielessäni, vaikka ulkona tuprutteli samaan aikaan lunta. Mutta teki mieli vähän haaveilla.


Voimaruoka-tuotteet saatu blogin kautta

Aamun aloitin muuten jälleen smoothiella, joka on tehty eilen jakamani ohjeen mukaan. Mitä nyt aloitin sen valmistelun jo eilen illalla, tuikkaamalla jääkaappiin kipon, jossa on muutamassa desissä mantelimaitoa pari ruokalusikallista chian siemeniä turpoamassa. Siitä muodostuu sellainen hauska hyytelö, jota tykkään käyttää smoothieissa jugurtin sijasta. Sen lisäksi että koostumuksesta tulee ihanan kuohkea, niissä on myös meitsille vähän vähälle jääviä proteiinia ja omega-3:sta. Mä käytän tällä hetkellä Voimaruoka-merkkisiä chian siemeniä, sekä saman merkin goji-marjoja, joita tulee puputettua usein välipalana pähkinöiden kera. Ovat kovin laadukkaita ja hyviä molemmat. Pitäis varmaan selvitellä vähän tarkemmin, että mitä muuta tuohon tuoteperheeseen kuuluu.

Nyt taidan hörpätä iltapäiväkahvit, vetää joogakamppeet niskaan ja lähteä käpöttelemään yhteistyösalini, Hakaniemen LadyLinen suuntaan. En ole tänään vielä näyttänyt nokkaani ulkona ja alkaa pääkin käymään sen verran hitaalla. Vaikka muutoin onkin jotenkin raukean levännyt olotila. Ei se yksinään vietetty viikonloppu ehkä ihan niin paha olekaan. Vaikka kyllä mä aika innoissani oon siitä, että huomenna pääsee taas kouluun.