Aihearkisto: kauneus

5.8.2018

KOSMETIIKKALEMPPARIT 8/18

Kuluva kesä on ollut vähän sitä luokkaa, että ei ole paljoa tarvinnut kosmetiikan kanssa koreilla. Tärkeimmiksi arkirutiineiksi on muodostunut lähinnä jatkuva suihkussa ramppaaminen ja pettämättömän dödöyhdistelmän kainaloon sively. (Suolakivi ekodödön alla on ehdoton, sanokaa minun sanoneen.)

Muutama uusi lemppari olisi kuitenkin nostettavaksi, joten ajattelin pitkästä aikaa koostaa postauksen kosmetiikkalemppareista!

Huulikiilto ja kynsilakka saatu testaukseen blogin kautta

Arkimeikissä on menty pitkälti vähemmän on enemmän periaatteella. Kesäiho ei kaipaa liiallista puunaamista ja kallistun nykyään muutenkin hyvin luonnollisen meikkilookin puoleen. Tai olen tainnut aina kallistua, mutta nykyisin vielä vahvemmin. Niin ja toisaalta, eipä tuo jatkuva hellekkään ihan hirveästi inspiroi pakkeloimaan.

Mineraalimeikkipohja, kevyt aurinkopuuteri ja korostukset, kulmakarvojen sekä ripsien sutiminen naamalle ja noh, siinä se. Joinain päivinä saatan sipaista hieman rusehtavaa luomiväriä, mutta jokaisena vähän jotain huulille. Joskus se on kirkkaan punaista, joskus pelkästään huulirasvaa. Nyt useampina päivinä tätä Clinique x Marimekko huulikiiltoa, jonka sain testaukseen jo keväällä, mutta jonka olemassaolon vahingossa unohdin. Onneksi se osui käteeni muutama viikko takaperin, sillä se on aivan ihana. Sävy on jotain nuden ja vanhan roosan välimaastosta, koostumus on sellainen täydellisen kermainen. Sopii asuun kuin asuun ja päivään kuin päivään. Luottotuotteen oloinen kaveri tämä, sanokaa mun sanoneen.

Kynsilakka puolestaan on täydellinen sävypari tuolle täydelliselle huulikiillolle. Näyttävät kuvassa hälyyttävän erisävyisiltä, mutta tämä Essien ’go go geisha’ on todellisuudessa sekin vanhaan roosaan taittava sävyltään. Katsokaa vaikka tuota ylempää kuvaa, jossa näkyy kynsillä, jotta uskotte.

Kirjoittaessani tajusin myös, että en kuollaksenikaan muista, minkä vuoden kokoelmaa lakka on. Kertonee varmasti myös siitä, että nämä Essien lakat eivät mene miksikään, vaikka olisivatkin vähän vanhempia. Olisipa tätä silti vielä myynnissä, on meinaan todella nätti nude.

Hoitoaine saatu testaukseen blogin kautta

Viimeksi muistan kirjoitelleeni hiusasioista viime kesänä, kun päänahkani päätti lopettaa yhteistyön ja oli yksi kutiseva ja pöllyävä ongelma. Päänahka on rauhoittunut tuosta, mutta huomaan sen tuntuneem lähiaikoina jälleen hieman tukkoiselta. Olisikohan asialla se loputon helle tai sitten se tosiasia, että olen nykyisellä luomutukallani totaalisen koukussa kuivashampoon rakennetta antavaan ominaisuuteen.

Löysin kesäaleista kuitenkin avun ongelmaan, nimittäin Santen tasapainoittavan shampoon, joka puhdistaa hellävaraisesti päänahkaa ja saa sen tuntumaan vähemmän tukkeutuneelta. Suosittelen käsi sydämmellä, jos päänahka kenkkuilee.

Tänä kesänä olen myös siirtynyt jälleen hoitoaineita käyttävien lahkoon. Maria Nilan hoitsikka löysi luokseni erään keväisen pressin yhteydessä ja pienen epäluuloisen hannailun jälkeen nostin sen suihkun hyllylle. Ah, miten olenkaan osannut elää ilman? No, ihan hyvin kylläkin, mutta pakko myöntää, että elämä (hiusten kanssa) on helpompaa, kun käyttää tilkan hoitoainetta silloin tällöin. Hiukset selviävät pelkästään viisipiikkisellä haromalla ja tuntuvat pehmoisilta föönauksen jälkeen. Lisäplussaa vegaaniudesta ja siitä faktasta, että tämä ei lätistä hiuksia niin kuin useimmat liian hoitavat tuotteet.

Siinäpä ne, neljä kovaa kumppania näille kesähelteille. Ennustan syksyn tuovan taas enemmän kiinnostusta kosmetiikan saralla, joten näitäkin postauksia saattaisi pudota hiukan tiuhempaan.

25.3.2018

I WOKE UP LIKE THIS

Normaali aamurutiinini Kaakkois-Aasiassa:
– Sängystä ylös silloin kun ei jaksa enää nukkua, yleensä siinä aamuseitsemän ja yhdeksän välillä.
– Kylmä suihku (koska lämmintäkään ei ole) ja hampaiden pesu
– Hiusten sutaisu nutturalle tai ranskanleteille, harvemmin jaksan sietää avoimien hiusten kuumuutta
– Piilarit naamaan, suihkaus kasvovettä sekä suolakiveä ja deodoranttia kainaloihin
– Vaatteet niskaan ja aurinkolasit nenälle
– Aamukahvi ja päivän rientoihin

Aika askeettista, eikö? Kauneustottumukseni muuttuvat aina radikaalisti reissun päällä, kun Kaakkois-Aasian huoleton fiilis tarttuu, eikä ole niin väliä miltä se nassu tänään näyttää tai mitkä kuteet sitä päälleen laittaa. Viime vuosina olen saanut ujutettua näitä tapoja myös elämääni Suomessa ja olen siitä enemmän kuin iloinen.

Kaikkien täydellisten somekuvien ja ulkonäköpaineiden alla on hyvä muistaa,
että ei sitä tarvitse aina niin laittautua, jos ei jaksa tai halua.

Älkää ymmärtäkö väärin. Omien kauneusihanteideni mukaan haluaisin näyttää joka päivä freshiltä, hehkuvalta ja sopivan huolettomalta. Ja sekin toki vaatii laittautumista, ainakin minulta. Mutta aamurutiinien typistäminen minimiin tekee mielettömän hyvää myös itsetunnolle. On mukavaa, että peilistä katsoo takaisin omat luonnolliset kasvot ja niitä on miellyttävä katsoa. En kiinnitä huomiota satunnaiseen hormoninäppylään tai omasta mielestäni säälittäviin kulmakarvoihin. Katson kasvojani sellaisena kuin ne ovat. Se tuntuu hyvältä.

Olin itse pitkään sellainen, että en kovin mieluusti kulkenut arkielämässä ilman ehostusta. Olin epävarma epäpuhtaasta ihostani ja vaaleista piirteistäni. Muistan nuorempana kuulleeni että näytän kipeältä tai väsyneeltä, melkein jokainen kerta kun uskaltauduin jonnekkin meikittä. Se sai arastelemaan omia kasvoja ja piiloutumaan meikin alle. Pitkään minulla oli myös sellainen olo, että ilman meikkiä näytän epäsiistiltä. Miten nurinkurista.

Olen elänyt nyt tasan 111 päivää ilman meikkiä, jos en laske kuukausi sitten juhlittuja häitä, värjättyjä kulmakarvojani tai muutamaa satunnaista päivää, kun olen sipaissut ripsiini hieman väriä. Se tuntuu hyvältä. Olen ollut ihan minä vain, koittamatta parannella ja siloitella.

Viime kotiinpaluun yhteydessä huomasin, että pidempi aika täällä oli vaikuttanut huomattavasti kauneustottumuksiini ja se heijastui myös arkielämääni kotona Suomessa. Käytin enemmän aikaa ihoni hoitoon kuin sen meikkaamiseen. Ja joskus en meikannut ollenkaan. Saatoin viettää iltaa ystävien kanssa ja käydä kaupungilla ilman meikin hiventäkään. Enkä muista niinä hetkinä miettineeni, että apua, näkeekö joku valtavat ihohuokoseni. Se on henkilökohtainen, joskin mitättömän kuuloinen, merkkipaalu. Ja kun meikkasin, en tehnyt sitä enää peittääkseni. Halusin korostaa ja hehkua.

Meikkaamisesta en aio kuitenkaan luopua. Mutta haluan jatkossakin tehdä sen itseni vuoksi, siksi että tulen siitä iloiseksi. En siksi, että koittaisin peitellä itseäni. Haluan että huolettomampi ja sallivampi suhtautuminen peilikuvaani matkustaa mukanani kotiin asti.

PS. Kuvissa meikitön minä, jolla on muutama näppylä, vähän liian tummiksi värjäytyneet kulmakarvat (joiden vaaleutta en ole vieläkään hyväksynyt, hehe) ja sotkunutturan jäljiltä takkuiset hiukset, jotka aion leikkauttaa ennen kotiin paluuta. Ja oon tiettekö juuri hyvä tuollaisena, niin kuin meikattuna ja tukka kiharrettunakin.

15.1.2018

EVOLVE – MONIKÄYTTÖISIÄ TEHOTUOTTEITA

Kommenttilaatikkoon tuli pyyntöä jälleen kerran pakkaamisesta ja miksipäs ei, olen tässä vuosien saatossa kehittynyt aiheen tiimoilta jo aikamoiseksi konkariksi, jos näin saan itseäni edes sanoa. Listattavaa on paljon ja ajattelinkin, että puran aihetta pikku hiljaa palasiksi. Ensimmäisenä olisi syynissä kosmetiikkapussin sisältö.

Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemminkin: täältä kannattaa napata vinkit talteen lyhyemmälle reissulle ja täältä löytyy mun viime reissun lempparituotteet.

Olisi kiva sanoa matkustavansa todella minimaalisesti, mutta kosmetiikan suhteen en pysty, enkä oikein edes jaksa pyrkiä siihen. Omistan oikuttelevan ihon, johon en halua lapata ihan mitä tahansa ja lisäksi suosin luonnonkosmetiikkaa, jota on vaikea saada käsiinsä täältä päin maapalloa, varsinkin Kambodzasta. Siispä toilettilaukkuni on suhteellisen painava osa varustustani. Painaa oikeasti varmaan enemmän kuin vaatteeni.

Jos jotain olen oppinut reissuvuosien varrella niin sen, että panostan mieluummin puhdistus- ja hoitotuotteisiin kuin meikkeihin tai muuhun hieman turhalta tuntuvaan sälään. En ole kuluvan reissun aikana meikannut kertaakaan, mutta sitä vastoin hoidan ihoani säntillisesti joka päivä. Siispä on aika selvää, että käytän mieluummin sen hygipussini tilan sellaisiin tuotteisiin, jotka todella tulevat käyttöön ja jotka lisäksi ovat mahdollisimman monikäyttöisiä.

Tälle reissulle otin testaukseen Evolven tuotteita, jotka sekä kokonsa että sisältönsä puolesta sopivat mielestäni tänne Kaakkois-Aasiaan paremmin kuin hyvin. En halua tinkiä hyvin voivasta ihosta, varsinkaan kun ollaan reissussa taas useampi kuukausi, joten en luonnollisesti myöskään voi tinkiä laadukkaista tuotteista.

Mulle ihonhoito lähtee aina puhtaudesta eli siitä, millä päivän pölyt ja hiet pyyhkäistään pois kasvoilta. Evolven pumppupullosta vanulapulle annosteltava misellivesi on ollut nyt testissä hieman alle kaksi kuukautta ja pidän siitä ihan tosi kovasti. Puhdistamisen lisäksi sen sisältömä hyaluronihappo auttaa lukitsemaan kosteuden ihoon ja samalla myös antaa sille ravinteita. Granaattiomenauute puolestaan tekee ihosta pehmoisan. Tämä tuote korvaa myös kasvoveden, mutta itse hifistelen sen suhteen nykyään niin paljon, että erillinen kasvovesi on ihan must. Misellivedellä pyyhkäisen kasvot aina iltaisin ennen muuta kosteutusta ja aamuisin saatan usein tyytyä pelkästään siihen. Se kun ei jätä kasvoja narskuvan puhtaiksi vaan mukavan pehmoisiksi ja kosteiksi. Jos olet reissussa vain viikon pari, et tarvitse muuta puhdistustuotetta/kasvovettä kuin tämän.

Minulla kuitenkin se kasvovesi on, mutta sekin on ihan mieletön monitoimituote. Evolven Daily Defence Moisture Mist sisältää kaktusviikunauutetta, joka rauhoittaa, kosteuttaa ja kiinteyttää sekä Afrikan moringaa, joka suojaa ja puhdistaa. Tästäkin löytyy hyaluronihappoa, joka sekä silottaa ryppyjä että parantaa ihon väriä huomattavasti. Tästä todisteena se, että en ole oikeasti tuntenut tarvetta tarttua mineraalipohjiini kertaakaan reissun aikana. Käytän kasvovettä päivittäin pariinkin otteeseen, usein iltapäivästä kun käyn suihkussa ja sitten vielä illalla ennen nukkumaanmenoa. Testattu myös sheivauksesta ärtyneille säärille sekä auringosta punottavalle dekolteelle. Rauhoittaa, sanokaa mun sanoneen. Luin myös, että tällä voisi kiinnittää meikkipohjan, se ominaisuus tulee varmasti testattua reilun kuukauden päästä, kun lätkin meikkiä yksiä hääjuhlia varten. Tuoksusta annan myös plussaa, on ihanan mieto ja miellyttävä, mikä musta on kasvovesissä erityisen tärkeää.

Nämä kummatkin tulevat pakkauksessa kierrekorkkien kanssa, mutta misellivedelle on mukana helposti annosteleva pumppu ja kasvovedelle sellainen spray-suutin. Pakkauskoko on kätevät 100ml, joten ne pystyy hyvin sujauttamaan käsimatkatavaroiden 1 litran pussukkaan. Itse laitoin lasiset pullot vielä varmuudeksi jemmaan reissuvarustuksiin kuuluviin nilkkasukkiin, jotta eivät kolhiinnu matkassa. Lyhyemmälle reissulle näitä molempia saa myös ostettua 30ml matkakoissa, huippua!

Kosteuttavana tuotteena mulla on mukana kaksi putelia: öljy ja seerumi. Miracle Facial Oil on aikamoinen ihmetuote, joka sisältää aimo annoksen erilaisia kosteuttavia ja ravitsevia öljyjä, kuten arganöljyä ja nigellaöljyä. Se kosteuttaa, korjaa ja elvyttää ihoa tehden siitä tosi pehmoisan ja kimmoisan. Käytin tätä alkureissusta melkein jokaisena yönä, kun iho oli vielä hieman kuivahko suomen pakkasten ja lentokoneen ilmastoinnin johdosta. Nyt riittää jo puolikas pipetti muutaman kerran viikossa, jotta ihon kosteustasapaino tuntuu olevan kondiksessa. Pidän erityisesti tuotteen koostumuksesta, joka ei ole liian öljyinen vaan imeytyessään muuttuu yllättävän mattaisaksi sekä miedosta tuoksusta, joka risteilee jossain ruusun ja vaniljan välimaastossa. Kuivaihoisille suosittelisin tätä sekoitettavaksi myös päivävoiteen joukkoon.

Lisäksi mukana on hyaluronihappo-seerumi, joka on oikeasti ihan mieletön. Kävin muutama päivä ennen reissuun lähtöä ruohonjuuressa ja kuuntelin kuinka myyjä ylisti tuotetta maasta taivaaseen. Kelasin että nyt tulee aikamoisia lupauksia, mutta kun pääsin itse pulloon käsiksi, voin allekirjoittaa ne minäkin. Jos ihosi on pintakuiva, eloton tai epätasaisen värinen, suosittelen kokeilemaan tätä. Seerumi imeytyy ihoon abouttiarallaa sekunnissa ja tekee siitä ihanan mattaisen, mutta kuitenkin superkosteutetun. Voisin kuvitella, että tää toimisi hyvänä primerina esimerkiksi mineraalipohjalle. Ihonväri tasoittuu ja, en edes valehtele, tuntuu kuin mustapäät ja pienet juonteet katoaisivat johonkin olemattomiin. Tää toimii mulla täällä reissussa hyvin meikkipohjan korvikkeena, sillä iho näyttää omasta mielestäni tämän jälkeen ihan pirun hyvältä ja tuntuu myös todella kimmoisalta. Tälle sata peukkua. Tuote on kai aikaisemmin tullut öljyn tapaan pipettipullossa, joka on koostumuksen huomioon ottaen todella epäloogista, mutta tämä minun pulloni on ainakin jo uutta tuotantoa ja toimii siis pumpulla. Superplussa siitä, että tuotetta tarvitsee todella vähän kerralla, sillä tälläisen tuotteen kuuluukin olla riittoisa – jotta ei tule itkua kun se loppuu niin nopeasti.

Olin ajatellut avata tähän yhteen postaukseen koko toilettilaukun sisällön, mutta kuten huomaatte, runosuoni sykki nyt niin kiivaasti näiden putelien parissa, että taidan antaa teille armoa ja pilkkoa tämän osiin, kuten jo alussa mainitsin. Multa ei tosin löydy toilettilaukusta ihan hirveästi mitään muita sellaisia uutuuksia tai ihmeellisyyksiä, joista kirjoittaa, joten ehkäpä ensi kerralla ihan vain karusti listaan kaiken sen, mitä sieltä laukun sisuksista löytyy.

PS. Kuvissa näkyvä Evolven voidemainen deodorantti on myös ihan huippu, mitä nyt kerkesin sitä muutaman kerran kokeilemaan, sillä unohdin sen pakkaushötäkässä kotiin. FAIL! Koostumus on ihanan pehmoinen ja hyvin levittyvä, tuoksussa on aavistus kookosta. Mulla piti hikeä varsin hyvin, toki en ehtinyt kokeilemaan sitä pidemmässä käytössä. No, nyt se odotteleekin mua sitten kotona ja pääsee aktiiviseen käyttöön vasta keväällä. Lupaan radortoida silloin lisää, jos jotakuta kiinnostaa.

Postauksessa esitellyt tuotteet saatu testaukseen blogin kautta.
Kiitos jälleen kerran Sugar Helsinki!