Olen listaihminen ja teen listan aina, kun on jotain listattavaa. Tapa on ollut osana elämääni aina, on ne listat sitten syntyneet kalenterin sivuille tai inspiraatiokollaasin uumeniin. Nyttemmin huomaan listojen siirtyneen blogiini. Ehkä kaipaa hieman jäsentelyä tämäkin, vaikka myönnän, että voisin koittaa rimpuilla näistä eroon. Mutta jospa vielä kerta kiellon päälle.

Siispä lista siitä, mikä kiinnostaa tällä viikolla?

 

 

Vaatteissa?

Syksy ja se tunne, kun voi poistua ulko-ovesta neulepuserossa. Se on muuten sellainen tunne, jota ei uskoisi kaipaavansa. Mutta silti havahdun siihen tasaisesti. Jokaisen lämpimän kesän ja ulkomailla vietetyn talven jälkeen. On ihana pukeutua lämpimästi, turvallisesti. Kääriytyä. Farkut, jakut ja kerrokset, kaikki niin kaivattua vaihtelua.

Syksy on myös hyvä aika käydä vaatekaappia läpi ja miettiä, mitä ei tullut käytettyä edellisellä sesongilla. Itse viikkailin juuri tänään siivouksen ohessa kirpparikasaan kimonoita ja muita iloisen värikkäitä vaatekappaleita, joihin en ole koskenut ainakaan kahteen kesään. Niin ja laitoin syrjään ne, joita ennustelen rakastavani vielä ensi kesänäkin.

 

 

Kosmetiikassa?

Kaikki puhdistava. En tiedä onko se tuo pitkä helteinen kesä vai sen kääntymisen seuraavaksi vuodenajaksi, mutta naama tuntuu tukkoiselta ja rasvoittuvalta. Sellaiselta, että tekee yhtaikaa mieli kuoria ja kosteuttaa. Jynssätä ja jättää totaalisen rauhaan. Olen kävellyt kultaista keskitietä ja puunannut maltilla. Lempicomboni tällä hetkellä on puhdistava naamio ja sen jälkeinen öljykylpy.

Ongelmia tuottaa myös jumalatonta tahtia rasvoittuvat hiukset. Tekisi mieleni jysäyttää päähän hiusväri ensimmäistä kertaa neljään vuoteen ja nauttia sen tuomasta karheudesta, mutta koitan olla maltillinen. Saatoin myös yksi ilta epätoivon iskiessä googlettaa permanenttia ja se itseasiassa jopa houkuttelisi, jos ei kuumottaisi ihan yhtä paljoa. Jos jollain on ratkaisu ”hiukseni rasvoittuvat vuorokaudessa”- pulmaan, otan sen ilolla vastaan.

 

 

Duunissa? 

Elän edelleenkin kunnon honeymoon-vaihetta uuden työni kanssa ja hyvä niin. Erityisen mukavalta tuntui tällä viikolla se, kun sain yhdistettyä työviikkooni muutaman etäpäivän. Parasta, kun aamukahvin jälkeen voi edelleen pyjamassaan aloittaa työnteon suoraan sängystä. Vaikka jotenkin uumoilen, että pääni ei kyllä kestäisi kotoa työskentelyä juuri tuota kahta vuorokautta pidempään.

+1 Antti Tuiskun Antti Tapani, jota kuuntelen äänikirjana BookBeatista. Olin ihan hullu Antti-fani silloin, kun Ensimmäinen julkaistiin. Osaan edelleen ne kaikki kappaleet ulkoa. Tartuin kirjaan mielenkiinnosta, en odottaen oikein mitään. Mutta se onkin ihan tosi mielenkiintoinen ja valottaa kokoajan sellaista alaa, josta minulle itselläni ei ole ennakkoon hajuakaan. Suosittelen.