Tiedättekö mikä on ihan parasta? Se, että joskus aloin pitämään itselleni listaa postausaiheista, jotta voin poimia sieltä niitä sellaisina päivinä, kuin tekee mieli kirjoittaa, mutta päässä ei tunnu liikkuvan yhtikäs mitään. Tänään oli just sellainen päivä.

Alkuvuodesta blogeissa kiertänyt kolme hyvää-haaste tuntui sopivalta positiivisuus-pläjäykseltä sunnuntaihin, joten lähdetään siitä liikenteeseen:

Kolme hyvää asiaa päivissäni

• Vaikka mua harmittaakin kovasti, etten ole vielä löytänyt itselleni työpaikkaa, on pakko myöntää, että tämä kevät on ollut enemmän kuin rento. Olin jotenkin varautunut siihen, että käytän vielä Suomessakin aikaani opinnäytetyön parissa, mutta naputtelin sen niin valmiiksi jo reissussa kuin pystyin ja nyt kotona mulla onkin ollut vain ja ainoastaan aikaa. Parasta näissä rennoissa vapaapäivissä on ollut se, että olen saanut viettää ne myös tuon parhaimman seuralaisen kanssa.
• Olen nähnyt viimeisen kuukauden aikana ystäviäni ihan todella paljon ja se jos joku on sitä hyvää energiaa. Ollaan istuttu piknikillä niin kauan kun varpaiden on tullut kylmä sandaaleissa, käyty ihastelemassa kirsikankukkia Roihuvuoressa ja vietetty laiskoja telkkari-iltoja Pasilassa.
• Aurinkoiset säät on nostaneet vireystasoa ihan potenssiin sata. Ei oikeastaan haittaa mitä siellä ulkona tekee, kunhan sinne pääsee. On se sitten pyöräilyä, yrttiruukkujen kitkemistä tai kirjan kanssa viltillä pötköttelyä. Toivotaan, että koko kesä olisi yhtä lämmin ja juhannuksenakin voisi pukeutua muuhun kuin villasukkiin ja talvitakkiin.

Kolme hyvää asiaa minussa

• Olen aina ollut luonteeltani sellainen, että puolustan muita, erityisen hanakasti tietysti itselleni rakkaita ihmisiä. Olen joutunut asian vuoksi ongelmiinkin ja esimerkiksi kouluaikoina jouduin vaihtamaan luokkaa, sillä olin jatkuvasti nyrkit pystyssä erään kanssa, joka kiusasi ja nöyryytti muita oppilaita. Näen tämän kuitenkin vain ja ainoastaan hyvänä ominaisuutena.
• Yritän aina nähdä asioissa positiivisen puolen enkä suostu lankeamaan epätoivoiseksi ihan hirmuisen helpolla. Välillä tulee toki heikkoja hetkiä, mutta noin ylipäänsä pystyn säilyttämään positiivisen asenteen vastoinkäymistenkin keskellä.
• Minulla ei ole kovinkaan montaa kaveria, mutta hyviä ystäviä juuri sopiva määrä. Näille ihmisille annan mielestäni 110% oli tilanne mikä hyvänsä.

Kolme hyvää asiaa elämässäni

• Saan ensiviikolla vihdoin kouraani todistukseni ja sen ansiosta kaikki ovet näyttävät tällä hetkellä avoimelta. On mielenkiintoista nähdä, mihin tie vie.
• Omat ihmiseni: poikaystäväni, ystäväni, perheeni ja sukulaiseni. Ne ihmiset joista saan voimaa ihan jokaiseen päivään.
• Oma koti, jossa viihdyn mielettömän hyvin. Viihdyn seurassa ja ihmisten ilmoilla myös, mutta silti rakastan kaikista eniten omaa kotia, jonka jaan poikaystäväni kanssa. Kotona ei tarvitse edes tehdä mitään ihmeellistä, siellä on aina levollinen olla.  Joskus toki neljä seinää saattaa ahdistaa, varsinkin nyt kun olen vielä ilman työpaikkaa, mutta silti kotiin on aina ihana palata.

Kolme hyvää asiaa tänä vuonna

• Ehdottomasti se, että sain viettää taas alkuvuoden Aasiassa. Se henkinen pääoma, jota reissaaminen on minulle kartuttanut, on ihan mittaamaton.
• Opinnäytetyön kirjoittaminen ja valmistuminen pääsee tällekkin listalle. Tuntuu että jännitin kirjoittamista todella paljon etukäteen, mutta se olikin helppoa ja luontevaa. Olin myös todella tyytyväinen arvosteluihin ja ylipäänsä siihen, että valmistun opiskeluoikeuteni rajoissa. Runsas matkustelu on hieman laittanut kyseenalaistamaan, että milloinkohan sen todistuksen saa kouraansa.
• Inspiraation löytyminen blogin suhteen on myös sellainen asia, jota olen hieman odotellut ja aika iloisesti yllättynyt, kun se sieltä taas tulla tupsahti. Kevät on mulle yleensä muutoinkin todella inspiroivaa aikaa, joten oli aika luonnollista että kirjoittaminenkin alkoi sujumaan taas näihin aikoihin.

Kolme hyvää asiaa blogissa

• Sen jälkeen kun bloggaaminen siirtyi työstä jälleen harrastukseksi on mukaan tullut jollain tapaa miellyttävämpi fiilis. Olisi toki mukavaa, jos bloggaamisella pystyisin itseni elättämään, mutta toisaalta, harrastuspohjalta kirjoittaminen on niin paljon vapaampaa. Ja lisäksi oon ihan tietoisesti koittanut siirtää energiaani enemmän blogista kouluun ja omalle alalle työllistymiseen.
• Blogin muuttuminen mielenkiinnonkohteiden mukaan. Blogin alkuaikoina postaukset käsittelivät lähinnä vaatteita ja uusia hankintoja, mikä on ihan fine, se 16-vuotias Pauliina oli niistä erittäin kiinnostunut. Ja on toki edelleenkin, mutta olen iloinen että aihealueet ovat kuitenkin siirtyneet hieman tiedostavampaan ja kestävämpään suuntaan. Niin kuin oma elämä noin yleensäkin.
• Koen usein pieniä kateellisuuden häivähdyksiä katsellessani muiden blogien upeita kuvia ja no ihan niitä upeita bloggaajiakin. Tulee sellainen olo, että pitäisiköhän sitä itsekin panostaa vähän enemmän. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että mun kuvat on just hyviä tällaisenaan ja ne saavat kehittyä ihan omaa tahtiansa jos ovat kehittyäkseen.