Lentokentillä vaeltamisen ja majapaikkojen syynäämisen aiheuttama reissufiilis sekä vajaa viikko länsimaisimmassa Kaakkois-Aasian maassa teki tehtävänsä. Olo on väsynyt, inspiroitunut ja levännyt. Lomaa lomasta, niin ironiselta kuin se kuulostaakin.

Tinkasimme kauniisti hymyillen itsellemme huoneen omalla kylpyhuoneella, hyvällä parisängyllä ja omalla televisiolla budjettiimme sopivaksi. Oli utopistinen fiilis juoda mangomehua ilmastoidussa huoneessa ja katsella elokuvia elokuvan jälkeen, kun hetki aikaisemmin pyyhki vielä punaisten teiden tomut sandaaleistaan.

Kuala Lumpurissa tykkäämme majoittua Bukit Bintangissa, arabialueella, josta löytyy roppakaupalla mielenkiintoisia ruokapaikkoja. Samana päivänä saattoi syödä paikallisessa Nasi Gandarissa roteja aamiaiseksi, lounaaksi syyrialaiset falafel-rullat ja illalliseksi intialaista, jota on aina aivan liikaa ja joka tarjotaan perinteisesti banaaninlehdiltä.

Pyörimme päivän hikisen kuumat tunnit kauppakeskuksissa ja ostimme sellaisia asioita, joita olimme tarvinneet, mutta mitä Kambodza ei tarjoa. Minulle kosmetiikkaa ja muutamia uusia vaatteita, miehelle housuja vanhojen kulahtaneiden tilalle. Minä bongailin katutyylejä ja ihastelin aasialaisten turistien hillittyä tyylikkyyttä sekä rakastuin Uniqlon vaatetarjontaan. Sieltä ostin tämän kuvissa näkyvän mekkonikin, sillä en voinut kieltäytyä alle 30 euroa maksavasta pellavavaatteesta.

Saatiin myös hyvä annos sosiaalisuutta, kiitos instagramin. Sieltä meidän Malesiaan tulomme oli bongannut niin blogikollegani Ella kuin malesialaiset Ian ja Nadia, jotka tapasimme ollessamme viimeksi Kuala Lumpurissa, melkein tasan kaksi vuotta aikaisemmin. Oli mukava tavata, tasavertaisesti kaikkia.

Viimeisen yön vietimme lentokentällä haahuillen, odotellen aikaista aamulentoamme. Väsyneinä Phnom Penhissä nappasimme mukaamme Jeren äidin, joka tuli ilostuttamaan meitä loppu kuukauden ajaksi ja ajoimme taksilla Kampotiin, kotiin. Ja niin on taas parempi olla, kun lähti hetkeksi johonkin muualla. Oli mukava nähdä omat tuttunsa, ne muutamat ihmiset, joita tapaa päivittäin. Jaella Kambodzan perheellemme tuliaisiksi ostettuja malesialaisia makeita herkkuja, dodoleja ja syödä itse vaihteeksi jotain tuoretta.

Long story short, täällä ollaan taas.