Koettelen varmaankin tällä postauksella blogini aihepiirejä ja rajoja oikein kunnolla, mutta menkööt. Ajattelin meinaan puhua niinkin arkisesta asiasta kuin siivoaminen, vielä tarkemmin katsottuna kohdevalo osoittaa keittiön tiskialtaan reunalle. Sinne on nimittäin pesiytynyt tässä lähivuosina sellainen nelikko, että ajattelin vinkata niistä teillekkin.
Etualalla koreilee oikeutetusti Mummin ja Minän polkkakarkin tuoksuinen tiskiaine. Pakkausdesign on sittemmin muuttunut, mutta minkäs teet, nää kun kestää meikäläisen käytössä pienen ikuisuuden. Olen hehkuttanut kyseistä brändiä teille ennenkin, mutta edelleen vaan ylistän rakkauttani. Ovat kaiken sen rahan arvoisia. Kotimaiset, ekologiset tuotteet ovat toimivia ja ennen kaikkea turvallisia. Ei meinaan kutita ja kuiva kädet ikinä tiskaamisen jälkeen, vaikka sitä päivittäin harrastankin.
Oon käyttänyt muutaman pullon myös Mummin ja Minän sitruunasooda-siivoussuihketta, se on ihan lyömätöntä. Viime kerralla Ruohonjuuren hyllyjen välissä tartuin kuitenkin uteliaisuuttani Lilly’sin yleispuhdistusaineeseen. Kumpaakin suihketta on turvallista käyttää myös ruuan läheisyydessä ja nää onkin ahkerassa käytössä rasvaroiskeita sun muita tuhruja pyyhkiessä. Tai mä itseasiassa käytän näitä suihkeita ihan joka puolella. Eipä tarvi tälläisen puhdistussuihkeen lisäksi muuta kuin ikkunoille omansa. Vaikka ilmeisesti tää Lilly’s sopii tuon sisältämänsä etikan vuoksi niillekkin. Tarvii testata joku päivä. Tääkin merkki on muuten suomalaisten perustama, mutta saanut syntynsä Irlannissa. Yrityksen syntytarina on musta muutenkin tosi mielenkiintoinen, sen voi kiinnostuneet käydä lukemassa täältä. Se myös vahvistaa mun uskoani siihen, että olen oikeilla raiteilla, kun olen siirtymässä asteittain vahvoista kemikaaleista, joita siivoustuotteisiin yleensä käytetään, luonnonmukaisiin.
Käsisaippuana mulla on ollut käytössä Dermosilin keittiösaippua, jolla kummitäti mua lahjoi viime talvena. Se salvian tuoksuisena pesee käsistä pahimmatkin valkosipulin tuoksut eikä tästä siirry minkäänlaista makua käsiteltäviin ruokiin. Koostumukseltaan tämä ei tietenkään ole ihan ideaali, mutta en ole törmännyt vielä luonnonmukaiseen saippuaan, joka hoitaisi homman yhtä tehokkaasti. Otetaan ehdotuksia vastaan, tuo meinaan vetelee ihan viimeisiään. Tai sitten joustan periaatteistani ja ostan tätä täyttöpussillisen lisää. Siitä muuten iso plussa Dermosilille, että pullon tyhjentyessä ei ole pakko ostaa kokonaan uutta vaan sen voi kätevästi vain täyttää.
Neljäntenä, mutta ylivoimaisesti parhaimpana hankintana pidän tuota Ruohonjuuresta löytynyttä Redecker-tiskiharjaa. Ostettiin harja testiin muistaakseni reipas vuosi sitten ja vaihettiin siihen uusi pää vasta viime viikolla. Eikä vanhassakaan ollut muuta vikaa kuin se, että luonnonharjakset olivat menneet ikävästi lyttyyn toisesta reunasta, eikä peseminen siksi ollut enää niin helppoa. Täysin hajuton, hemmetin hyvännäköinen ja ekologinen. Suuren suuri peukku tälle löydökselle.
Ja aika iso peukku muutenkin sille, että valikoima luonnonmukaisista pesuaineista on yllättävän laaja. Seuraavaksi tekisi mieleni kokeilla jotain pyykinpesuainetta, olisiko suosituksia?
