MARKETTIVAATTEITA JA SYYSTUULIA

Voisiko tuntua hieman enemmän syksyltä. 

Herätä lämpimän peiton alta, kuulostella ulkona pauhuavaa tuulta. Metsästää silmälasinsa, yhdet niistä monista, jotka ovat kaikki aina ihan yhtä hukassa ja katsoa pihalle. Harmaa taivas, ikkunaan vihmova tihkusade. En edes uskaltanut tarkistaa lämpötilaa, vaan suuntasin suorilta keittiöön keittämään kahvia. Ajattelin, että suodatan tuon vallitsevan todellisuuden vähän myöhemmin, sen jälkeen, kun olen suodattanut ensin kofeiinia aamu-uniseen vartalooni.

Eilen oli vielä jollain tapaa enemmän kesä. Vuodenaikojen vaihtumisessa pysyvää tuntuu olevan aina se, että se tapahtuu niin kamalan nopeasti. Edellisenä päivänä kuljet sandaaleissa ja hikoilet vuolaasti, seuraavana laitat iltakävelylle kaulahuivin.

Eilen vilutti nahkatakissakin, mutta oli silti vielä kesäinen olotila. Lähdettiin pyöräilemään, päädyttiin Teurastamolle grillaamaan vegaanisia lihapiirakoita aika monen sadan muun kanssa. Tukka tuoksui sen jäljiltä savulta ja nilkkoja palelsi. Ikuistettiin silti asu, jollaisessa olen kulkenut aika usein lähiviikkoina.

Haluatteko muuten kuulla hauskan faktan asusta?
Yksi vaatekappaleistani on ostettu niinkin omituisesta paikasta kuin Citymarketin aletangosta.

Oltiin ystäväni ja luokkakaverini Jennin kanssa tekemässä tässä taannoin yhtä koulun kesätehtävää, jossa tutustuttiin kyseisen kaupan vaatemallistoihin. Siinä materiaaleja ja malleja arvioidessa osui silmiini täydelliset culottesit. Vähän ehkä hihitellen menin niitä sovittamaan ja oikeastaan jopa vähän hämmästyin, miten hyvältä ne näyttivät. Pääsivät kassan kautta kotiin. Kauemmin meni sulatella sitä tietoa, että omistan nykyisin housut, jotka on ostettu marketista. Ehkä tällaisilla asioilla ei vain jossain vaiheessa ole enää merkitystä. Se piste tuli vastaan yllättävän nuorena.

Ajattelin kyllä käyttää näitä ostopaikasta, tihkusateista ja hyytävän kylmistä tuulista huolimatta vielä pitkälle syksyyn. Yhdistää johonkin pehmoiseen neuleeseen ja lierihattuun. Syyspukeutumista on kyllä ollut ikävä, vaikka muuten voisin nauttia vielä muutaman kuukauden kesästä.