Kesätyöt vaatekaupassa ovat omalta osaltaan vaikuttaneet hassulla tavalla pukeutumiseen. Vetelen työvuorot aika pitkälti adidaksen lenkkareissa, vajaamittaisissa farkuissa ja väljässä tunikassa. Kaikissa värinä musta. Ihan vaan koska se tuntuu töiden puolesta jollain tapaa sopivalta. En tykkää koreilla siellä vaaterekkien keskellä ja hektisiin työpäiviin sopii tietynlainen käytännöllisyys.
Viime kesänä tuli puolestaan oltua harjoittelussa meidän Bellan toimistolla, paras Mimmi työkaverinani, ja se kyllä näkyi silloin pukeutumisessa. Pystyi kiskomaan päälle kaikki värikkäimmät mekot ja hippihuitulat, punaamaan huulensa ja tepastella sandaaleissa palaverista toiseen.
Ja koska tämän kesäinen pukeutuminen on ollut vähän tylsähköä ja meikälikka superlaiska sen ikuistamisen kanssa, niin kaivelin kuvia viime kesältä. Jospa tarttuisi tää väriloisto meikän arkipukeutumiseenkin taas.
Sen pitemmittä puheitta, inspiroiduin tästä nyt ainakin sen verran, että taidan painella tukkapesulle ja kaivaa kiharruspuikon kaapin kätköistä. Sen verran kivalta näyttää tuossa puolipitkässä fledassa nuo muutamat satunnaiset käkkärät. Tänään siis duuniin sotkunutturan sijaan kiharoilla, ihan oon villinä.
Niin ja oottehan mun kanssa samaa mieltä, että nimenomaan tuo puolipitkä on parempi kuin tuo kilometrin mittainen, jota näkyy alkukesän kuvissa? On ollut tässä vähän mietinnässä että kasvattaisko vai ei. Tärkeiden ikuisuuskysymyksien äärelle siis, hehe.