Eilinen oli ihan selkeesti maanantai, mutta nätissä paketissa. Se normaali vähän ärsyttävä viikonpäivä, jolloin kaikki menee yleensä päin honkia, mutta koristeltuna silkkinauhalla. Yritystä oli, niin paljon, että ois oikeesti voinut olla jopa aika mukava päivä, mutta ei onnistunut sit ihan kuitenkaan.

Koska eilen..

..mä koin pitkästä aikaa asukriisin, kun menin työhaastatteluun ja en tiedä mitään vaatekriisiä naurettavampaa ja turhempaa. Työhaastattelu meni hyvin, eikä silläkään varmaan ollut mitään väliä, että olin pukeutunut vähän tylsästi.

..aloin vihdoin tekemään yhtä koulutehtävää, jonka palautus oli joulukuussa(!!). Sain sen melkein valmiiksi ja hykertelin jo onneissani, kunnes ystäväni ja luokkatoverini Jenni ystävällisesti valaisi, että olin tehnyt sen väärin.

..marssin toista kertaa tänä keväänä hammaslääkäriin ja jouduin toista kertaa elämässäni kokemaan viisaudenhampaan poiston. Ei ollut yhtään sen kivempaa kuin viime kerrallakaan, vaikka eipä tuo juuri sattunut. Taisin maata siellä pedillä alle 10 minuuttia ja sitten seisoinkin taas hölmistyneenä hississä tuppo suussani ja poski turvoksissa.

..myöhästyin junasta ja jouduin hengailemaan hetken aikaa Pukinmäen asemalla verituppo suussani. Käytin aikani hyödyllisesti hihitellen sille tosiasialle, että kynsilakkani sulautui moitteetta aseman kaakeleihin. Ja totta kai kuvasin tämän asian, mitäpä muuta sitä ihminen tekisi.

..lysähdin illalla kaverin sohvalle katselemaan Game of Thronesin uutta jaksoa(saakelin jännä, kuka katsoi?) ja sain sympatian lisäksi myös palan itsetehtyä pizzaa. Oli hyvää, vaikkakin syöminen jomottava aukko suussa on jollain tapaa hieman omituista.

..valvoin ja pyöriskelin sängyssäni koko yön, kun leukaluuta jomotti ja vatsaa väänsi. En tiedä johtuiko väänteet siitä, että söin hieman huonosti vai siitä faktasta, että olin varmaankin niellyt illan aikana jonkin verran verta. Ällöä.

Hei kappas, tuli jo kummasti parempi mieli, kun sai valuttaa ärsytyksensä näppäimistölle. Tai sitten sitä taas vain tajusi, miten turhasta sitä jaksaakaan kiukutella.

Siispä leuka pystyyn(vaikka se edelleen jomottaakin) ja kohti seuraavaa maanantaita.