Heippa ja moikka,

voisin sanoa samaan hengenvetoon. Tekee mieli kirjoittaa, mutta elämässä myllertää tällä hetkellä niin pahasti, etten kykene. Tai kykenisin kai, mutta liian henkilökohtaisesti, liian avoimesti.

Sillä vaikka avoin olenkin, niin johonkin on mielestäni somessa vedettävä raja.

Ja minun rajani taisi paukkua juurikin nyt. Jos on olo, ettei murheistaan pysty juttelemaan oikein kasvokkainkaan kenellekkään, niin tuntuisi hullunkuriselta jakaa niitä täälläkään. Vaikka helpompaahan se olisi. Kirjoittaminen kun ei takkua vaikka tulisi välissä itku tai vastapuolelta kommentti.

Mutta ei huolta, asioilla on tapana järjestyä. Mutta ajattelin vain ilmoittaa, että olen nyt hetken hiljaa. Ehkä päivän, ehkä viikon, en tiedä. Palaan sitten, kun kykenen taas jäsentelemään sellaisia somemaailmaan soveliaita asioita päässäni.

Pitäkääpä itsestänne huolta, nauttikaa auringosta ja läheisistänne. Syökää mansikoita ja lukekaa joku hyvä kirja.

Niin minäkin ajattelin tehdä.

PS. sydän-kuvan alkuperä tuntematon, vittu-mantran takana lahjakas Lotta Sjöberg.