Tänään oli sellainen olo, että olen henkisesti jo valmis palaamaan reissukuvien pariin ilman, että singahdan suoraan ostamaan itselleni lentoja. Vaikka myönnän toki, että saatoin juuri viime viikolla tsekata matkoja sekä pääsiäiselle että toukokuulle, jolloin mulla on ihan hävettävän vähän koulua. Mitään en varannut, sillä en tiedä oikein minne menisin ja kenen kanssa. Paras ideoista taisi kyllä olla kuukausi yksin Sri Lankassa, mutta hehe, tätä tarvii nyt ehkä vähän muhitella.

Mutta niin, koska uusia lentolipettejä ei ole vielä takataskussa, niin nautiskellaanko auringosta sillai kuvien välityksellä? Tai oikeastaan auringonlaskusta, jota katselin Koh Tonsaylla, hiukset märkänä uimisesta ja suu mielettömän leveässä hymyssä.

Rakastan tuota hassua pientä saarta.

Tuntuu, että siellä ei ole oikein mitään tekemistä, mutta ainakin seitsemän päivää saa kulumaan ihan keposeen lätkimällä korttia, tutkimalla viidakkoa ja uiden sinisessä meressä, ottamalla nokosia riippumatossa ja syöden harvinaisen huonoa safkaa. Oikeastaan ainoa kulinaristinen elämys mitä tuolla saarella voisin suositella, on hedelmäshaket sekä tuoreet ravut pippurikastikkeessa. Niin ja supervahva khmerikahvi kondensoidulla maidolla. Ja tuoreet mangot ja kookokset! Hehe, ehkä se safka ei niin huonoa ollutkaan.

Safkasta viis, voisin lähteä takaisin vaikka heti nyt. Mihin te teleporttaisitte itsenne, jos se millään tavalla vaan olisi mahdollista?