ONKO RAHASTA PUHUMINEN OK?

Kaupallinen yhteistyö

Moldiv_1456772937888

Lomalainen täällä kokoilee selkärankaansa taas nikama kerrallaan ja palailee takaisin sorvin ääreen. Haluatteko lyhyen tiivistelmän noista muutamasta hassusta vapaapäivästä, jotka olin koulussa puurtamalla kai jotenkin ansainnutkin? No saatte joka tapauksessa.

Oli kivaa, oikeastaan ihan hulvatonta. Juhlin liikaa, tein välissä aina vähän kouluhommia ja vietin aikaa ystävien kanssa ihan olan takaa. Tuli käytyä ulkona syömässä, hamstrattua kirpparilta muutama uusi vaate kesää silmällä pitäen ja hairahdettua jopa uuteen viherkasviin, jonka sitten taidokkaasti unohdin siskolleni. Pennosia tuli hukattua ihan olan takaa, mutta oli tää sentään halvempi vaihtoehto kuin se haaveilemani miniloma jossain kaukana poissa.

Siksipä mainio tapa palata blogin ääreen onkin rahasta puhuminen ja vielä tarkemmin ottaen keskitytään…noh, rahasta puhumiseen! En tiedä oletteko jo bonganneet meidän Bellablogien uusimman kampanjan, jossa minä ja neljä muuta bloggaajaa höpötellään avoimesti rahasta ja sen käytöstä. Vaviskaa suomalaiset, nyt tulee suoraa puhetta aiheesta, jota niin moni karttaa.

No ei, kuten huomasitte, ei ollut kyseessä kovinkaan rankkaa settiä. Ainakaan kolmelle hölösuulle, joita rahasta puhuminen ei niin hetkauta. En tiedä onko tässä tosiaan olemassa jonkinlaista sukupolvien välistä eroa, mutta meikäläiselle rahasta puhuminen on ihan luonnollista, samaa luokkaa kuin puhuisin siitä, mitä ajattelin tehdä huomenna lounaaksi. Tietenkin sellainen turhanpäiväinen utelu ja arvostelu on lähinnä vain kummastuttavaa, mutta ystävien kesken voin ainakin ihan avoimesti jakaa rahahuoleni- ja iloni.

Millainen fiilis teillä on, onko rahasta puhuminen ok, vai kuuluuko se ehdottomasti tabu-listalle?

Yhteistyössä videoilla on muuten Pivo, josta olen kirjotellut teille jo itseasiassa viime vuonna. Osasin tuolloin paketoida palvelun sen verran makeesti muutamaan lauseeseen, että ajattelin rehvakkaasti lainata itseäni, haha:

”Nopeasti tiivistettynä Pivo on mobiililompakko, vähän kuin eräänlainen nettipankki, joka on aina mukana. Sen hallinnoimiseen tarvitsee kirjautumisen jälkeen vain salasanan, joten hirmuisen monimutkaisesta laitoksesta ei ole kyse. Pivo kertoo sulle koko ajan, että mihin sulla on varaa ja mihin sitä on tullut massia hukutettua.”

Lisätietoa voitte kurkkia suoraan Pivon sivuilta eli täältä!

Meillä tipahtelee tässä lähiviikkoina näitä videoita lisää, yhteensä kaiken kaikkiaan viisi kappaletta, meikä mukana niistä neljällä! Eli jos kiinnostaa kuulla lisää siitä, että millaisia mietteitä meillä bloggaajilla on rahasta ja sen käyttämisestä, niin suosittelen pysymään langoilla.

PS. Meikän eka videoesiintyminen ikinä! Jännitti aivan hirmuisesti, enkä ees pysty katsomaan tuota kuin about toisella silmällä, mutta huhhei, siitä selvittiin. Voin kertoa, että ei ollut kovin sulavaa tai lasten korville sopivaa kaikki materiaali, kurkatkaapa todistusaineistoa täältä!

LOMAHYPETYS JA SEN SELLAISTA

Nyt kuulkaas mimmit on niin, että minun alkoi talviloma! Tai oikeastaan se alkoi kyllä jo viime perjantaina, mutta olen koko alkuviikon joko riehunut kotona paikkoja myllertäen tai istua tönöttänyt koululla viimeistelemässä mallistoa tai väkertämässä duunijuttuja. Yksi päivä jopa yhdistin nämä kaksi ja istuskelinkin himassa kirjoittamassa kouluhommia. Niin villiä.

Mutta nyt ajattelin oikeasti olla villi ja aloittaa lomailuni. Serkku saapuu illalla Helsinkiin bussin kyydillä, menemme rimpsuttamaan yhden kanssabloggaajan synttäreille ja huomenna aateltiin vaan ”tehdä kaikkee kivaa”. Perjantaina palaudun kahdeksaksi tunniksi ruotuun, kun meidän tyrannimaiset opettajamme päättivät jatkaa opetusta hiihtolomankin yli ja sitten hei, mä lähren Forssaan!

Ennen villiksi heittäytymistä kuitenkin kuvakuutioita instagramin puolelta, jossa alkaa vihdoin näyttämään ihanan keväiseltä.

Hei muuten, tuo yllämainittu serkkuni sekä muutama frendi, ne ovat osallistuneet sellaiseen kilpailuun, jonka voittajat pääsevät reissailemaan pitkin Eurooppaa. Ja koska meikä kannustaa ideaa ja tekin ootte varmaan niin kivoja, että autatte, niin käykäähän klikkaamassa ääniä tuolle tyttötriolle. Linkki löytää TÄSTÄ ja homma hoituu ihan vaan sitä facebook-likeä painamalla! Arvaatteko muuten, että ketä noista kolmesta videosta esiintyvästä on se mun serkkuni? Kaikki aina sanoo, että ollaan saman näköisiä, mutta ei me kyllä olla.

PIENELLÄ VIIVEELLÄ

Kirjoittelen tällä hetkellä näköjään viikon viiveellä, mutta onneksi ajatukseni ovat niin ajattomia, että ne kestävät kyllä seitsemän päivän odottelun. Tai sitten tämä oli vitsi, joka kertoo hyvin paljon huumorintajuni laadusta ja jonka voitte jättää täysin vaille huomiota.

Sen sijaan pyytäisin muistelemaan viikon takaista postausta. Tuleeko jotain mieleen? Jos ei, niin voisin tiivistää ihan lyhyesti, että viime maanantai oli kaikin puolin kettumainen päivä, jolloin maailmankaikkeus tuntui ihan huvikseen potkivan minua päähän. Purin sen tuolloin myös kirjalliseen muotoon ja jatkoin sitten sohvalla mököttämistä. Onneksi jaksoin kiukuissani sentään hieman sometella, sillä facebookin kierrätys-ryhmässä eteeni lävähti sohvapöytä, jollaista olin himoinnut silloin joskus aikoja sitten, kun muutin Helsinkiin.

Vielä paremman löydöksestä teki se, että sen sai käydä noukkimassa uloskantohintaan ja kappas, kerrankin minä olin ensimmäisenä apajilla. Pöydän varaus, aneluviestejä autonomistaville ystäville ja noin tuntia myöhemmin seisoin olohuoneessani kera sohvapöydän, joka on pidempi kuin minä ja muodoltaan hauskan ovaali. Ja ei muuten ärsyttänyt maanantai enää yhtään, vaan ennemminkin myhäilin tyytyväisyyttäni.

Kuten kuvista voitte päätellä, niin niinhän siinä kävi, että vietin koko maanantai-illan järjestellen huonetta uuteen uskoon. Uuden tavaran aiheuttama muutos otti niin pahasti silmään, että viskoin huonekaluja ympäriinsä ja heittelin seinille ihan mitä sattuu. Muun muassa muutaman kimonon.

Ja ai kun näyttää hyvältä. Kotoisalta, viihtyisältä, minulta.

Viikon aikana homma on tietenkin ehtinyt vähän elämään, mutta ei kovinkaan paljoa. Muutama tyyny on kokenut muodonmuutoksen, kun yltiövärikkyys alkoi ärsyttämään. Lisäksi kulmassa oleva taulu muutti tänään sängyn yläpuolelle, samoin valosarja. Näyttävät muuten siellä paljon paremmilta. Tämäkin ihme on muuten ikuistettu tänään kameralle, ehkäpä kerkeän postailemaan sen sitten taas viikon kuluttua…