Huh, vihdoinkin lomapäivä. Tai olihan noita kolme, mutta kaksi niistä istuin koululla ja kolmannen hääräsin duunijuttujen parissa. Tänään puolestani läpsäisin herätyskellon hiljaiseksi, nukuin niin pitkälle kuin unta riitti ja join aamukahvin hämärässä keittiössä muutama kynttilä kaverinani. Rauhallista aamua parempaa asiaa saa hakea.

Tuli muuten siinä aamukahvin lomassa sellainen olo, että nyt on talvi, vaikka onkin vasta lokakuu. Joku tässä hämärässä päivässä saa käpertymään itseensä ja kotiinsa. Niin kuin talvella on tapana tehdä.

Eikä haittaa kotiin käpertyminen. Ajattelin polttaa vielä vähän lisää kynttilöitä ja keittää uudet aamukahvit, vaikka nyt taitaakin olla jo iltapäivä. Sillä jos jotain nerokasta sanoin viime syksynä, niin se olisi ehdottomasti tämä:

”Oon tässä lähiaikoina tullut tulokseen, että aamupalan voittaa vain yksi asia: toinen aamupala.”