Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2015

31.10.2015

BREATHE

Tulin toivottelemaan oikein leppoisaa ja rauhallista lauantaiaamua ja siinä samassa heittämään ilmoille ajatuksen siitä, miten tärkeää onkaan rentoutua. Välillä ihan vain hengittää, painaa kaikki ajatukset johonkin taka-alalle. Räplätä puhelinta vain sen verran, että napsauttaa musiikin päälle ja ihan vain olla, ilman mitään ärsykkeitä.

Itsellä unohtui tämä täysin tällä viikolla, ja sen kyllä huomasi. Olin hiton kiree, unohtelevainen ja väsynyt. Eilen kun tulin kotiin sen avainhässäkän jälkeen, olin aikeissa siivota koko huushollin. No koska oli sotkuista ja serkku tuli kylään ja mitä näitä nyt on.

Mutta en mä kaivannut kyllä yhtään siivoamista, kaipasin hetken rauhaa.

Siispä unohdin siivoamisen, keitin kahvia. Kaivoin herkkujemmasta raakapatukan ja otin vihkon esiin. Olin aikeissa piirtää, mutta jäinkin vaan ikkunalaudan eteen istumaan, tuijottelemaan pihalle. Aurinko paistoi, oli ihanaa olla himassa ihan rauhassa, ilman mitään tunnetta velvollisuuksista. Näytti vähän siltä, kun alkaisi sataa lunta. Istuin siinä aika kauan. Niin kauan, että join kaksi kupillista kahvia ja aurinko alkoi painumaan.

Kun vihdoin nousin, olo oli keveä, huoleton.

Siispä pyydän, jos oot juossut hulluna koko viikon ja suorittanut suorittamisen perään, niin pysähdy. Sama se mitä teet tai miten rentoudut, mutta pysähdy. Hengitä hetki ja ole vaan. Joskus siitä tulee ihan törkeän hyvä olla.

30.10.2015

HURRAA

HURRAA,
sanoi tänään Pauliina, kun suunnittelutehtävänsä tulosti. Olin jo menettänyt toivoni sen suhteen, että saisin työn palautettua ajoissa, mutta se eilen mainitsemani 40 työtuntia edesauttoi valmistumista kummasti. Fiilis oli niin kepeä päivällä, että lähdin riemusta kiljuen koulusta kotiin päin. Tuntui kivalta ajatukselta olla pitkästä aikaa himassa yhtaikaa auringon kanssa ja tehdä vähän jotain muutakin kun syödä, käydä suihkussa ja mennä nukkumaan.

Oli myös ihan kivaa huomata kotiovella, että jätin avainnippuni kouluun. Nyt jo vähän naurattaa, mutta päivällä ei niinkään, kun suhasin takaisin Vantaalle ja palasin kotiin pari tuntia myöhemmin kuin mitä olin ajatellut. Luettelin varmaan jokaikisen kirosanan mitä osasin. Ihan sillai päänsisäisesti, ääneen mutisten kuin Whatsappiinkin naputellen.

Mutta hitot tuosta, tehtävä valmis ja tänään on perjantai. Kiskaisen niskaani jotain säädyllistä ja lähden vastaanottamaan serkkuani. Ja sitten mennään yhdessä kauppaan. Ja ostetaan ehkä muutama bisse. Ja mennään Lauralle. Ja juodaan ehkä ne muutama bisse. Ja otetaan ihan rennosti vaan, niinku perjantaina kuuluu. Vaikka olisikin sitten ollut hieman epäonnisempi tuossa päivemmällä.

29.10.2015

TBT: FLUNSSAJUMI VAIKO KOULUJUMI

Selvästi on muijassa hieman masokistin vikaa. Ei riittänyt, että julkaisin itsestäni viime syksynä kuvan, jossa olen sekä meikitön, että pää täynnä räkää. Ajattelin meinaan julkaista sen tänään uudelleen. Ihan vain siksi, että fiilis on jota kuinkin sama. Tuolloin tosin voivottelin nenäliinakasan keskeltä, hörpin flunssankarkoituslitkuja ja pötköttelin sohvalla miljoonan kirjan kanssa. Tänäänkin särkee vähän joka paikka, mutta ei niinkään flunssasta, vaan siitä, että olen istunut tällä viikolla jo yli neljäkymmentä hiton tuntia koulutehtävien äärellä.

Onneksi piinallinen koneella istuminen on tuottanut tulosta ja sain juuri suunnittelutehtäväni valmiiksi. Hyvä niin, sillä ajattelin raahautua tästä juuri kotiin ja uusia tuon viime syksyisen skenaarion. Kattilallinen teetä, joku kirja ja villasukat. Tai oikeasti voisin kyllä vetää kitusiini jonkun mahdollisimman rasvaisen pizzan ja hautautua peiton alle nukkumaan.

Katsotaan kumpi vaihtoehto nappaa enemmän kun Tikkurila vaihtuu Vallilaan.

Viime vuoden postausta toistaen, koputan puuta ja toivon, että en ihan oikeasti ole tulossa kipeäksi ja tämä kaikki kolotus ja väsymys johtuu pelkästään tästä jatkuvasta näytön tuijottamisesta. Toivottavasti olette terveitä te myös.