Koska viime heinäkuun blogiarkisto ammottaa edelleenkin tyhjyyttä, otin aikakoneella matkan vielä kauemmaksi, kesään 2013. Ja täähän oli paljon kivempaa. Ehkä siksi, että ympäristö on niin eri. Ehkä koska kuvaustyyli on hieman muuttunut. Tuntuu, kuin nämä kuvat olisi ottanut joko vieras, vaikka silti aistin oman jälkeni jokaisesta.

Tuo viimeinen kesä forssalaisena oli mukava. Lähistön vehreät lenkkipolut tallaantu sileiksi kun meikä lönkytteli siellä, erityisesti sateen jälkeisinä raikkaina hetkinä. Serkkulikan kanssa oli hauskaa asua ja oltiin kaiken kukkuraksi vielä samassa puutarhassa duunissa. Töiden jälkeen sotkettiin konkelit sauhuen ostamaan bisseä ja kokkaamaan. Tai istuttamaan kukkia omalle pienelle parvekkeelle. Muistan myös sen heinäkuisen päivän, kun sain tulokset koulusta. En tiennyt miten päin olisin ollut, siksakkasin vaan ympäriinsä ja meinasin itkeä.

Aika paljon on muuttunut tuon jälkeen. Ja tulee muuttumaankin. Tuntuu, että tuulet puhaltelee taas. Tekee mieli pakata taas kamansa ja lähteä johonkin. Mut jos tuo koulu nyt ensin.