Pidempään langoilla roikkuneet ovatkin jo tottuneet ilmiöön, joka toistuu meikälikalla noin puolen vuoden välein. Nimittäin se totaalinen kotikyllästyminen, josta juuri puhuin, nosti sittenkin uudestaan päätään. Ei riittänytkään enää pölyjen pyyhkiminen tai kynttilöiden asettelu uudella, varmasti oikein villillä tavalla. Sen sijaan meni meillä kummallakin ihan totaalisesti pannu jumiin olo/makuuhuoneen järjestykseen.

Jokainen huonekalu tuntui olevan seinää vasten niin, että tila tuntui vain juoksevan yksinään jotain piirileikkiä. Ja piirileikin keskelle jäi ammottava aukko, joka ahdisti mua ihan pirusti. Niinpä me sitten tehtiin vähän uudelleenjärjestelyjä (noin puolenyön aikoihin, kröhöm) ja vaihdettiin sängyn ja sohvan paikkoja.

Joten jos musta ei kuulu hetkeen, niin oon taas siinä sisustuskuplassani, jossa pyörittelen tauluja sinne tänne ja mietin että mikä tuntuu omalta ja mikä ei. Viimeksi tää taisi kestää vain muutaman päivän, katsotaan kuinka helpolla tällä kertaa päästään.