Ajattelin paeta koneen ääreltä mahdollisimman nopeasti. Niskaa on pakottanut koko päivän, jonka takia jouduin lähtemään koulultakin koneen ääreltä todella ärsyttävän vajaavaisen kuuden tunnin päivän jälkeen ja nyt alkoi rannekkin osoittamaan mieltään. On varmaan uskottava, ettei kroppa jaksais tehdä duunia ihan niin paljoa kuin pää tällä hetkellä.

Mutta se mammailusta ja vaivojensa valittamisesta! Ennen kuin ranne alkoi kiukuttelemaan, kerkesin väsäämään kuvakoosteen instagram-tilini viimeaikaisesta sisällöstä. Siellä seikkailee hämmentävästi muutamia kuvia kesältä ja syksyltäkin, mutta oon ollu vähän haikailu-tuulella. Varsinkin unettomina öinä. Joko oon haikaillut poikaystäväni perään ja miettinyt, että mitä kaikkea haluan tehdä sitten, kun on aikaa tehdä mitä vain. Tai sitten olen ihan rehellisesti kaivannut kesää ja lämpöä. Erityisesti niitä päiviä, jotka vietettiin mökillä järven rannalla.

Viimeisestä kuvasta tuli muuten mieleeni. Jos satutte asumaan jossain lähettyvillä, niin käykääpä kurkkaamassa mun inventaarioni tuotokset Vallilan Stoorin pöydästä numero 29. Sieltä löytyy ihan kaikkea aina arskoista pörröneuleisiin. Mieluusti käykää ostamassa kaikki, jotta en joudu raahaamaan niitä takaisin ja saan siemailtua muutaman riisibissen enemmän tuossa 38 päivän päästä. Apua, niin vähän! Mihin tää aika oikein katoaa?

PS. Vikasta kollaasista löytyy myös hyvä syy siihen, että miksi ei kannata säilyttää puhelinta ja avainta samassa taskussa. Onneksi huomenna pitäisi saapua uusi vauva Samsungilta.