Miten hassua, että mulla on melkein aina hattu päässä, kun hyppään kameran eteen. Toisaalta, oon aina ollut mieltynyt kaikenlaisiin päähärpäkkeisiin, joten onko se niin kauhean hassua sittenkään. Muistatteko, kun blogin alkuaikoina painelin pokkana lukiossa flanellimekossa ja olkifedorassa? Nelisen vuotta sitten en poistunut mihinkään ilman mustaa, pyöreälieristä huopahattuani ja viime talvena taisin hiippailla helsingin kaduilla joko veturilätsässä tai lippiksessä. Tänä vuonna pisimmän korren on vienyt pipot, leveälieriset hatut tai suttuiset puolinutturat, jotka ovat kiharoineen ja pikkuletteineen ihan yhtä kyseenalaista katseltavaa.
Kummitäti joskus about miljoona vuotta sitten sanoin mulle, että näytän hyvältä, vaikka laittaisin pikkuhousut päähäni. Otin kehun ilmeisesti vähän turhankin tosissani. Sillä kyllä, jälleen kerran olen onnistunut ujuttamaan lierihatun asuuni.
MEKKO MONKI/ HATTU JA ZARA/2NDHAND/ NEULETAKKI 2NDHAND/ MOKKASAAPPAAT* VAGABOND/
*saatu blogin kautta
Tuo hatun seurana ollut neuletakki on muuten yksi mun tuoreimmista kirppislöydöistäni. En oo ihan sataprosenttisen varma, että onko se ihan mun tyyliäni. En oikein ikinä välitä ruskeasta, saati sitten tekonahkaisista kanttinauhoista. Mutta jokin siinä veti puoleensa. Ehkäpä paksu kaksinkertainen neulos ja kiva kuosi? Epämääräisyydestään huolimatta en kadu ostosta lainkaan. Olen kietoutunut tuon sisään jo niin useana kylmänä aamuna, että se on tainnut maksaa itsensä jo takaisin. Toisaalta se on kaikessa vilttimäisyydessä niin mukava, että saatan joku kaunis päivä vielä nukahtaa luennolle…toivottavasti silloinkin on hattu messissä, niin voin vetää lierin silmille.
