Jos tunnetta edes jonkinlaista heimonveljeläisyyttä ruokafilosofiaani kohtaan(joka ei kyllä ole kovinkaan syvällinen), niin mulla on teille kirjavinkki. Suosittelen lisäämään esimerkiksi joulupukin lahjalistalle ja ensi töiksi lukemaan esipuheen. Tunsin sen aikana niin valtavia samaistumisen tunteita, että en ole varmasti koskaan tuntenut minkään ruokakirjan kohdalla. Maalaislikka, joka hörppi muksuna maidot suoraan isoäidin lypsyn päätteeksi sellaisena hieman lämpöisenä ja jonka yksi mielipuuhista oli sienestäminen, osaa arvostaa kummasti tällaista oikeasti aitoa meininkiä.

Ei ole sinisimpukoita tai muuta vaikeuksia, vaan ruokaa, jonka jokainen osaa valmistaa ihan takuulla. Ohjeissa käytetään edullisia sekä suurimmalta osin kotimaisia aineksia(esimerkiksi punajuuria, tomaattia yms) ja mikä parasta, niistä käytetään kaikki, mikä vain irti saadaan. Siihen viitataan myös kirjan nimessä, sillä löytyypä tuolta kirjasta muun muassa ohje, miten tehdä pestoa porkkanan naateista. Miten nerokasta!

Mua ei myöskään ihan hirveästi harmita se, että kirja on visuaalisesti ehkä kivointa mitä oon hetkeen nähnyt ja se, että meillä on Sadun kanssa ilmeisesti paljon samanlaisia makulemppareita. Olikohan vielä jotain, mitä voisin vähän ylistää?

Kirja päätyi kätösiini tällä kertaa hieman oudompaa reittiä. Olimme blogityttöjen kanssa illallisella Ravintola Juuressa, kun vieressäni istunut Elsa alkoi kaivelemaan repustaan kyseistä teosta. Mimmi oli ollut juuri kirjan julkaisujuhlissa ja pohdiskeli, että kenelle oikein lahjoittaisi tuon ylimääräisen kappaleen. Taisipa vielä pohdiskella ääneen, että ”hmm, onko täällä ketään sellasta ruokahörhöä?”. Katsahti viereensä ja ojensi kirjan minulle. Hörhö on minusta ihan oiva ilmaisu.

Olen muuttokiireiden keskellä päässyt uppoutumaan kirjaan harmillisen vähän(tai siis lukenut olen kyllä kannesta kanteen, kahdesti), mutta eilen vihdoin tuli katsahdettua siihen päin, kun kaapista löytyi muutama tetra kikherneitä. Reilussa puolessa tunnissa valmistui maukas kikhernekeitto, johon upposi ohjeen mukaisten porkkanoiden ja fenkoleiden lisäksi myös muun muassa purjoa ja chiliä. Vai olikohan siinä ohjeessakin chiliä? Jaa, kuka näitä niin tarkkaan katsoo.

Nyt lämmittelemään kulhollinen sitä eilistä soppaa ja ehkä muutama erittäin paksu pala leipää sen seuraksi. Ja maitoa. Tää tosin on ihan k-marketista ostettua.