KENEN SYY?

Olen erittäin taitava laittamaan omaa yksitoikkoista pukeutumistani kaiken muun, kuin itseni syyksi. Juuri viime viikolla havahduin siihen, että vetelin viisi päivää putkeen farkuissa, ihan vain siksi, että pihalla oli muka niin pirun kylmä. Ihan kuin se ohut kerros puuvillaa lämmitäisi jotenkin muita vaatekappaleitani enemmän.

Lauantain kunniaksi nappasin itseäni selkärangasta ja määräsin mustat farkkuni kielletyksi vaatekappaleeksi. Sain tongittua vaatesäkkien uumenista(jotka muuten on jo purettu, juhhuu!) paksut lämpösukkikset sekä käärmehameen. Olin löydöstä niin onneissani, että vuorasin yläosan vain ensimmäiseksi käteen sattuneella neuleella ja paksulla kaulahuivilla.

HAME* OBJECT/ NEULE 2NDHAND/ SAAPPAAT* VAGABOND/ HUIVI* PIECES/ KELLO* DANIEL WELLINGTON/
*saatu blogin kautta

Keksin siis uudelleen sen, miten sitä tarkeeneekaan hameessa talvikuukausina. Sitä en vielä keksinyt, että miten onnistuisin näyttämään tuossa combossa joltain muulta kuin matamilta. Ehkäpä se vain on niin, että mun kohdallani(tai naamallani), hame tarvitsee seurakseen jotain hieman katu-uskottavaa. Niin kuin vaikka sitten nahkarotsin, joka on muuten edelleen hakusessa.

Siitä syystä pukeuduin taas seuraavana päivänä valkoiseen kauluspaitaan ja kyllä, mustiin farkkuihin. Tämäkin siis ihan jonkun muun piikkiin, kuin omaani.