TBT: LILATUKKA VESISATEESSA

Tällä kertaa TBT-aiheena asukuvat vuoden takaa, jolloin kuontalo oli hieman erilainen ja tihkusade viuhui naamaan vähän turhankin rankasti.

Mutta arvaatteko mikä minua ilostutti eniten?

Ei tuo murrettua violettia toistava hiuspehko, eikä edes se, että syksy ei tunnu olevan tänä vuonna ihan noin pitkälle. Olin kaikista iloisin siitä, että jokainen kuvissa näkyvä vaate ja asuste, on käytössä edelleenkin. Kertoisikohan se jotain siitä, että meikälikka on löytänyt tässä muutaman vuoden aikana vihdoinkin edes jotenkin loogisen tyylin itselleen.

Voipi olla, että se tylsästi käsittää sisäänsä lähinnä mustaa nahkaa ja harmaata neulosta, mutta ainakin se kestää aikaa. Voisin meinaan ihan hyvin painella ulos tuossa vastaavassa asukokonaisuudessa heti tänään. Tai en ehkä tänään, tänään aattelin kietoutua johonkin lämpöiseen neuleeseen, että jaksan nököttää taas kahdeksan tuntia koulussa.

Mutta ehkä viikonloppuna. Vaikka on pakko myöntää, että nahkahame saattoi näyttää hippasen coolimmalta, kun hiukset näytti enemmän gootilta kuin hunajablondilta. Tai ehkä tää on vaan haaste. Saada tuo kynähame edustuskuntoon, tai sanoisinko että pulsukuntoon. Mä kun tunnen itseni usein huomattavasti kodikkaammaksi silloin, kun näytän vähän siltä, ettei mulla olisi kotia.