Pään sisällä viiraa nyt jotenkin todella pahasti.
En saa yhtäkään loogista tai mielenkiintoista kappaletta kirjoitetuksi.
Ensin kirjoitin teille kokonaiset viisi kappaletta siitä, kuinka oon alkanut jaottelemaan omia valokuviani kahteen kategoriaan. Siis mielessäni lähinnä. Toisissa näytän sekä koko hammasarsenaalini että elämäniloni. Toisissa näytän taas siltä, että elämäntehtäväni on antaa pataan jokaikisille vastaantulevalle. Joko henkisesti tai fyysisesti, kumpi nyt tuntuu sillä hetkellä paremmalta idealta.
Sitten kirjoitin siitä, että minulla on epäilyksiä. Sen suhteen, että joko a) minuun on iskenyt syysmasennus, b) oon viettänyt liikaa aikaani yksinäni tai c) Helsingin juomavesi on saastutettu jollain negatiivisia tuntemuksia aiheuttavalla supermyrkyllä.
Mutta koska kunnioitan itseäni vielä jonkin verran, ajattelin olla julkaisematta tuollaista. Kattellaan sen sijaan vaan kuvia viime viikolta ja keskustellaan täysin normaalisti siitä, mitä äärettömän tajunnanräjäyttävän upeeta oon taas päättänyt pukea päälleni.
TRIKOOMEKKO ZARA/ PILOTTITAKKI H&M/
MOKKALAUKKU 2NDHAND/ SLIPARIT* VANS/
*saatu blogin kautta
Sarkasmi sikseen. Näissä kuvissa ihan oikeestikkin meinaan on mun kaksi tämänhetkistä lempivaatettani. Zaran trikoomekko on yllättäen alennusmyynneistä ja vaikka se ei ole mikään meikäläisen vartalotyyppiä imartelevin, niin se on ihan huippu. Viiletin sen leveä helma liehuen pitkin kesää ja nyt en malta, että saan yhdistää sen syksyisemmin paksuun kaulahuiviin ja nahkabootseihin.
Pilottitakki sen sijaan on osa sitä mun ”oon niin kipee ja ootan pääsyä sairaalaan, mut voin täs ootellessa tyhjentää alennusmyynnit”-saalistani. En ole edelleenkään ylpeä tapahtuneesta, mutta onnellinen takin omistaja kuitenkin.
Nyt ihan suosiolla suljen suuni ja painun nukkumaan. Mun pää just meinaan sano, että se ei jaksais enää hetkeäkään. Ei tuijottaa tätä kirkasta ruutua, eikä liioin lukea näitä mun omia typeriä lauseitani.
Toivotaan, että päälle kuuluu huomenna vähän jotain parempaa.
