En keksi tällä hetkellä parempaa asiaa maailmassa, kuin mies, joka leipoo sulle pannukakkua iltapalaksi.
Harmikseni tuo lähti hetki sitten ajelemaan duuniensa ääreen. Minä tyttö jäin tänne nuoleskelemaan mansikkahillon makuisia sormiani ja ajattelin linnoittautua loppuillaksi tietokoneeni ääreen. Toisen suru, toisen onni. Saattaapi meinaan olla, että muokkailen läjän kuvia, jotta keikkuisin langoilla yhtä aktiivisesti ensi viikollakin.
Tai olisi mulla hieman tärkeämpiäkin asioita hoidettavanani, mutta tänään laiskottaa.
