OH DARLING, GO BUY A PERSONALITY

Onpas vallan kurjaa palautua takaisin maan pinnalle. Takaisin normaaliin arkeen. 

En muista koska olisin viimeksi hymyillyt yhtä leveästi kuin viime viikonloppuna, kun pakenin vanhalle kotipaikkakunnalleni. En tehnyt juuri mitään. Nautin vain ihmisistä ympärilläni, join liian monta lasia viiniä ja söin liian monta palaa isoäitini marjapiirakkaa. Valvoin yötä myöden vatvoen asioita, jotka olisi pitänyt ehkä vatvoa jo kauan aikaa sitten. Makoilin sängyllä serkkuni kanssa, joka lähti toissapäivänä kuukaudeksi Afrikkaan ja paransin maailmaa parhaan ystäväni avulla, jonka kanssa onnistumme aina keittämään parhaimmat tunnesopat. Näin ihmisen, jonka näkemistä olin odottanut pelon sekaisin tuntein kolme kuukautta, ihan vain huomatakseni, ettei kolme kuukautta muuta mitään. 

Pukeuduin päivästä toiseen samaan spagettiolkaimiseen toppiin, pörrötin hiukseni kevään kunniaksi vallattoman sekaisin ja astelin uhmakkaasti nilkat paljaina, vaikka aurinko ei kiusallaankaan viitsinyt lämmittää niitä. Ja ennen kaikkea muutin asumaan uusiin farkkuihini. Ne ovat uudelta työpaikaltani ja työpäiviin alunperin tarkoitetut, mutta en pysty vastustaa kiusausta käyttää niitä jatkuvasti, niin mukavat ne ovat. 

Ne olivat päälläni ensimmäistä kertaa viime viikolla. Silloin ne olivat vielä uutuuttaan hohtavat ja hieman kireät. Yhdistin ne kukkaiseen bomberiin ja Emmi ei meinannut tunnistaa minua. Olin kuulemma liian värikäs. 

FARKUT ORSAY/ KUKKABOMBER + PELLAVATOPPI H&M/ BIKERTAKKI BIK BOK/ TOSSUT* CONVERSE/ KANGASKASSI* OBJECT/

* saatu blogin kautta tai ostettu blogin kautta saadulla lahjakortilla

Nyt vedän samat farkut jälleen jalkaani, nyt jo huomattavasti löystyneempinä ja pakenen iltavuoroon viikkailemaan vaatteita. Se saattaapi tehdä oikeastaan ihan hyvää pääkopalleni, jossa risteilee turhan paljon asioita viimeisimmän minilomani ansiosta. 

Ja illalla kun tulen kotiin, ajattelin viettää hieman erilaisen perjantai-illan. Ajattelin keittää pannullisen teetä, käpertyä peiton alle ja lukea kirjaa, jonka lukemista olen vitkutellut viimeiset kolme kuukautta.

PS. kuvissa muuten näkyvillä se aiemmin mainitsemani ei-niin-onnistunut itserusketusyritys. Onneksi muutaman päivän kuorinta auttoi palauttamaan meikäläisen jälleen normaalin väriseksi. Uusi yritys mmm….ei ikinä.