Ikuisuudet olen lipputtanut syksyn olevan lempivuodenaikani, mutta se on saanut itselleen potentiaalisen kilpailijan. Maalaismaisemissa asuessa en osannut arvostaa talven kääntymistä kevääksi niin paljoa, mutta se johtuikin varmasti loskan täyttämistä nurkista ja inhottavan paljaan näköisestä luonnosta.
Helsingissä puolestaan en voi olla nauttimatta kuivista kaduista, joilla uskaltaa jo nyt tallustella paljain nilkoin, rakennuksien välistä pilkahtelevasta sinisestä taivaasta ja valosta, joka herättelee lempeästi unisemmankin kaverin. Tai ehkä kevät on vain se, mitä juuri nyt tarvitsen. Jotain raikasta, jotain uutta. Ja ehdottomasti jotain, mitä olen odottanut.
Olen odottanut useamman kuukauden myös sitä päivää, kun sukat saa jättää suosiolla kotiin. Kylmä ei tullut, mutta sain kiitokseksi mojovat rakkulat kumpaankin kantapäähän. Ehkä tämä on niitä hetkiä, kun voi sanoa saaneensa ansionsa mukaan.
TAKKI* MANGO/ NEULEPAITA H&M/ KAULAKORU BIK BOK/
LAUKKU ZARA/2NDHAND/ HOUSUT* PIECES/ LOAFERIT* ZIGN/
*saatu blohin kautta tai ostettu blogin kautta saadulla lahjakortilla
Onko muuten ihan sallittua alkaa lääppimään päivettävää jo maaliskuussa? Nilkkojen vilauttelusta saatu mielihyvä tuntuu laimenevan, kun katselen tuota pakastekalkkunan sävyistä ihokaistaletta joka puntista pilkottaa.Voisin sitten vaikka valehdella tulleeni jostain etelästä, jos joku sattuu ihmettelemään ruskettunutta olemustani. Loistava idea, eikö?
PS. En osaa muuten sanoa, että onko nuo niitit jo vähän liian nähty. Tavallaan kivat, tavallaan….en tiedä. Mielipiteitä kiitos.