Ystäväni Emmi esitti mulle taannoin kysymyksen, jolla yritti selvittää, että koska mun tyylini oikein muuttui niin radikaalisti. Emmi tietenkin viittasi siihen, että miten siitä kukkamekkoihin pukeutuvasta neidistä on tullut tällänen nahkapöksyinen mimmi, joka kaihtaa värejä välillä kuin ruttoa.
Mutta kysymys oli mun mielestä hiukan hullunkurinen. Ennemmin olisi pitänyt kysyä, että mikä sai sen parkatakissa asuvan parikymppisen vaihtamaan ehkä jopa hieman karskin tyylinsä niin kovin neitimäiseksi hetkeksi aikaa. En ole vieläkään saanut selvyyttä asiaan, mitäpä sitä meinaan viehtymyksilleen voi, mutta huomaan että se kukkamekkoinen tyttö koittaa aina välillä taas päästä esiin.
Tai siis ainakin minun mielestäni näytän alla olevissa kohtuuttoman paljon….tytöltä.
NAHKATAKKI MANGO/ NEULEPAITA + KAULAHUIVI ZARA/ HAME 2NDHAND/
LAUKKU H&M/ SAAPPAAT DINSKO/
Nyt joku saattaa hierasta silmiään, ja ihmetellä mistä mä oikein puhun. Kannattaa klikkailla itseään meikäläisen blogiarkistoissa vuoteen 2011 ja vaikkapa huhtikuuhun. Tosin omalla vastuulla, itse en ainakaan meinaa tunnistaa kuvissa heiluvaa neitokaista itsekseni. Kummallista musta on myös se, että juuri tuo aikakausi oli painunut Emmin muistiin niin pysyvästi. Selvästi ollut aika traumatisoivaa materiaalia.
