WRITERS BLOCK

Tuosta vain, yhdellä pienellä sormen liikkeellä huitaisin pois kasan epäsopivia kirjaimia ja vajaavaisia lauseita, joita kirjoittelin eilen muutaman hassun tunnin, samalla kun välttelin tehokkaasti tenttiin lukemista ja malttamattomana odottelin sitä hetkeä, kun pääsisin muutaman(tai köh köh, viiden) kuukauden tauon jälkeen heiluttelemaan nyrkkejäni muiden kanssajumppaajien seurassa. 

Tekstilläni oli nimittäin ongelma…ei, minulla on nimittäin ongelma. En osaa enää muodostaa lauseita, ainakaan sellaisia, jotka voisin rinta rottingilla julkaista teidän luettavaksenne. En tiedä missä piilee vika, mutta jollain tapaa olen kykenemätön saattamaan sanalliseen muotoon ajatuksiani. Ideoin ruuhkaisessa junassa ja kääntelen sanoja odottaessani pääsyä kaupan kassalle. Mutta kun istahdan koneen ääreen, pääni on totaalisen tyhjä. 

Eräs hiukan pelottava, mutta kuitenkin viisaan oloinen opettajani totesi tänään, uuden kurssimme ensimmäisellä tunnilla, että jokaisella itseään kunnioittavalla vaatetusalan ihmisellä on muistikirja. Ei ole sellaista, jolla ei olisi. Tai ymmärsin, että jos on, hän ei ole työssään kovinkaan vakavasti otettava. 

Jokaiselle sesongille on tietenkin omansa, jonne kootaan viisaiden päiden tuumailevat trendiennusteet ja piirretään silhuetit, joita tuupataan mallistot täyteen vaikka väkisin. Niitä voi sitten selailla puuduttavissa palavereissa ja heitellä ideoita, jos pää muuten lyö tyhjää.

Se sai minut miettimään kahta asiaa. Ensinnäkin, kuinka hienoa olisi, kun joskus vuosien päästä olisi kirjahylly täynnä muistikirjoja, joita selailemalla näkisi muodin kehityksen ja ehkä omansakin? Ja pitäisikö minunkin alkaa kunnioittaa itseäni ja kantaa tästä lähtien mukanani myös pientä muistikirjaa, jonka omistaisin vain ja ainoastaan blogilleni? 

Sellainen, johon voisin kerätä ajatuksia ja havaintoja. Sellainen, jonka voisin avata aina istahtaessani koneeni ääreen ja tarjoilla teille ehkä hiukan jännittävämpää luettavaa? Sillä myönnetään nyt vaan kaikki, että viiden vuoden aikana olen varmasti toistellut itseäni jo kyllästymiseen saakka. 

Ehkäpä tässä on ideaa, ehkäpä.