SICK&TIRED

Mä heräsin tänään kera ärsyttävän kurkkukivun, tervehdin jyskyttävää hedaria heti ensimmäisenä kun poistuin kotiovesta, ja aivastelinkin sievästi läpi päivän. Flunssa ei olisi voinut iskeä inhottavampaan aikaan, jos multa kysytään. Ylihuomenna mun pitäisi lentää pois ahdistavan arjen pyörteestä ja lomailla mieleni kevyeksi ja puhtoiseksi murheista, mutta täällä mä vaan sairastan. Onneksi nyt näyttää jo hiukan valoisammalta. Sillä selvittyäni koulusta ja töistä, mä olen keskittynyt lähinnä itseni lääkitsemiseen. 

P1010477

P1010485P1010473P1010478

Oon lapannut ääntä kohti niin monta milligrammaa- ja litraa erilaisia vitamiineja, nielua desinfoivia minttupastilleja, buranaa, punahattu-uutetta ja muita rohtoja, että ihan vilpittömästi ihmettelen, jos mulla on yhtä kamala olo huomennakin. Lääkkeiden lisäksi olen hoivannut myös henkistä puoltani ja viettänyt iltani tiiviisti ystävystyen sänkyni kanssa, mussuttaen kanasalaattia ja suklaata(paha minä) ja katsellen digiboksin muistilta kaikkea sinne unohtunutta. 

Nyt vielä yksi lääkecocktail naamariin, ehkä vielä hiukan lisää vaatetta päälle ja sitten mä taidan sujahtaa peiton alle koisimaan tätä jyskytystä pois. Toivotaan huomisesta hiukan menestyksekkäämpää!

EDIT// Niin joo, mää ihan unohdin kertoa teille mun tämän päivän ehdottoman kohokohtani. Voitte varmaan kuvitella kuinka järkyttävältä ihminen näyttää kipeenä, työvaatteisiin ja toppatakkiin kääriytyneenä ja äärimmäisen kettuuntuneena? No, olin juurikin sen näköisenä töiden jälkeen käymässä kaupungilla. Kävin heittämässä yhden paketin palautukseen ennen täsmäiskua apteekkiin ja törmäsin siinä samalla laumaan teinityttöjä, jotka hiukan liian kovaan ääneen pohtivat, että voinko mä olla ”se bloggaaja”. Lopputulema oli kuitenkin se, että en voi, koska olen liian vanha. Mun ikäkriisi sai ihan uusia ulottuvuuksia, kun olen liian vanha jopa olemaan oma itseni. Teki mieli kääntyä kannoillaan ja huutaa tyttösille, että hei, kiitti ihan v*tusti. Onneksi hillitsin itseni…..