BUDA DAY 1

Arkeen palaaminen on ollut tällä kertaa jotenkin ihan mielettömän vaikeaa. Olisin halunnut missata lentoni ja jäädä vaikkapa muutamaksi kuukaudeksi Budapestiin, jonne palaaminen tuntui siltä kuin olisi mennyt kotiin. Aamulla olin mielettömän onnellinen kun heräsin omasta sängystäni, mutta petyin kun ulkona olikin kymmenen astetta miinusta eikä plussaa. Pää on siis jostain syystä ihan älyttömän sekaisin, ihan muutenkin kuin vain tämän edelleen jatkuvan flunssan takia. Sen takia varmaan tämä bloggaaminenkin(varsinkin kirjoittaminen, kuten huomaatte) tuntuu niin tahmealta. Piti alottaa reteesti lomatunnelmilla ja mielenkiintoisella tekstillä, mutta nyt pläjäytänkin teille vain ensimmäisiä kuvia, joita mä tallensin kameralleni kun saavuttiin Budapestiin. 

DSC00787DSC00840DSC00811DSC00770DSC00848DSC00784

Meidän lentomme laskeutui torstaina paikallista aikaa jo hiukan yhdentoista jälkeen, mutta koska meidän asuntoomme pääsi kirjautumaan vasta kahdelta, me heitettiin matkalaukut respaan ja lähdettiin kaupungille. Oli omituisella tavalla nostalgista palata takaisin samoille kaduille ja näyttää tytöille sellaisia paikkoja, joissa oli tullut itse vuosi sitten vierailtua. 

Ja käytiin me syömässäkin. Hauskassa ravintolassa, jonka katosta roikkui miljoonia hehkulamppuja ja jonka seinillä oli vanhoja elokuvajulisteita ja kuvia henkilökunnasta retropyörien kera. Mä söin loman alkamisen kunniaksi jumalaista ja kermaista pinaattipastaa ja otin seuraksi lasillisen valkkariakin, ihan täysin välittämättä siitä, että kello oli vain hiukan yli puolenpäivän. Palattiin samaan ravintolaan vielä viimeisenä iltana syömään ihanan tuhtia gulassia ja juomaan viimeiset oluet. 

Nyt menen ehkä haaveilemaan tuosta pastasta ja kopsahdan peiton alle nukkumaan. Jatketaan Budapestillä heti kun saan toisen kamerani takaisin mamin luokse. Se jäi vahingossa siskon laukkuun ja sisältää tietynkin noin 95% reissulla otetuista kuvista. Huppista!