LITTLE DETAILS THAT MEAN A LOT

Olen mielettömän kyllästynyt talvipukeutumiseen. Tai lähinnä siihen, että mekon päälle ei voi heittää nahkarotsia vaan toppatakki, farkkujen seuraksi ei saa laittaa höyhenen ohutta kauluspaitaa vaan aina se kaapin paksuin neule tai että ainoa kenkävaihtoehto tuntuu olevan joko maiharit, nilkkurit tai saapikkaat. Kiukuttavaa. Meikäläinen odottaa jo niin Budapestiä ja kuivia katuja, joilla saa mennä töpöttelemään ehkä jo mahdollisesti balleriinoilla.

Sitä odotellessa täällä keskitytään lähinnä pienten yksityiskohtien iloiseen maailmaan. Asukuvia ei ole taas tullut otettua ikuisuuteen(varsinkaan kun meikä hyppelee ympäriinsä joko juoksutrikoissa tai työvaatteissa), mutta löysin arkistojen kätköistä muutaman otoksen. 

DSC00375

DSC00378

MEKKO ZARA/ LAUKKU PROMOD/ RANNEKORU LINDEX/ RANNEKELLO* DANIEL WELLINGTON/ KORVAKORU GINA TRICOT/

*saatu blogin kautta

Ovat otettu jo joskus tammikuun puolella, mutta ei se varmaankaan haittaa. Ihan yhtä hyvin niissä näkyy sekä tämän hetkinen lempparimekkoni että tuo rannekoru, jota käytän ihan mahdottoman paljon. Tekee mieleni hihitellä jo nyt sille Pauliinalla, joka ei meinannut raaskia ostaa tuota. Se kun on maksanut itsensä varmaan miljoonasti takaisin. 

Huomenna tarvitsisi taas koittaa pukeutua jotenkin asiallisesti, ja jotenkin musta tuntuu, että saatan joutua turvautumaan juurikin tuohon yllä näkyvään mekkoseen. Tällä tytöllä meinaan alkaa loma ja huomisen vapaapäivän kunniaki me mennään Sohvin kanssa hiukan pyörimään tuonne maamme pääkaupunkiin. Koitan kovasti välttää shoppailua. I promise!